Ruotsinkielisten koulujen oppilaat elävät hyvin erilaisissa kieliympäristöissä. Määrärahaleikkausten ja uudelleenorganisointien uhka luo haasteita ruotsinkieliselle koulutoimelle samalla kun monikielisyys lisääntyy yhteiskunnassa ja kielipoliittinen ilmapiiri on melko tiukka.

- On tärkeää ottaa huomioon myös oppilaiden omat käsitykset siitä, mitä kieliä he käyttävät ja kuinka kokevat kielellisen identiteettinsä, toteaa Helsingin yliopiston dosentti Camilla Kovero raportissa Språk, identitet och skola II.Barn och ungdomar i svenska skolor i olika språkliga miljöer.

Raportin, joka tarkastelee kahta hyvin erilaista kieliympäristöä ruotsinkielisessä Suomessa, on julkaissut Opetushallitus.

Monille oppilaille, jotka asuvat täysin suomenkielisillä paikkakunnilla, ruotsinkielinen koulu toimii tavallaan kielikylpynä. Porissa vain 5 % lapsista ja nuorista tulee täysin ruotsinkielisistä kodeista, 53% täysin suomenkielisistä ja 40 % kaksikielisistä kodeista. Kielisaarekkeiden kouluissa täysin ruotsinkielisistä kodeista tulevien lasten osuus vaihteli 5 % ja14 % välillä.

Vastaavat luvut Pietarsaaren, Närpiön ja Uudenkaarlepyyn koululaisista osoittavat – ei mitenkään yllättäen – että myös Pohjanmaan koululaiset kasvavat hyvin erilaisissa kieliympäristöissä. Uudessakaarlepyyssä 78 % oppilaista on perhetaustaltaan täysin ruotsinkielisiä, 11 % tulee kaksikielisistä kodeista ja 11 % kodeista, joissa puhutaan muutakin kieltä ruotsin tai suomen lisäksi tai yksinomaan muuta kieltä.

Raportti on jatkoa aiemmalle tutkimukselle Språk, identitet och skola vuodelta 2009, joka käsitteli koululaisten kielellistä identiteettiä pääkaupunkiseudulla. Siitä ilmeni, että 62 % pääkaupunkiseudun koululaisista on kotitaustaltaan kaksikielisisiä. Samalla kuin ruotsin kieli on erittäin uhanalainen suomen kielen hallitsemissa ympäristöissä, on oppilailla heikot mahdollisuudet oppia suomea ruotsin kielen hallitsemissa ympäristöissä.

Taustaa

Nyt julkaistu raportti ilmestyy osana projektia Att möta flerspråkiga elever i skolan (Kuinka kohdata monikielisiä oppilaita koulussa). Tutkimuksen aineisto koottiin kyselyillä, joihin osallistui yhteensä 925 oppilasta 13 ruotsinkielisestä koulusta. Nk. vanhoilla ruotsinkielisillä kielisaarekkeilla Porissa, Kotkassa, Tampereella ja Oulussa kyselyihin osallistui 264 oppilasta neljästä koulusta. Pietarsaaresta, Uudestakaarlepyystä ja Närpiöstä osallistui 661 oppilasta yhdeksästä koulusta. Tutkimukseen kuului ala-asteen ja yläasteen kouluja ja lukioita. Tutkimusmateriaali koottiin syksyn 2008 ja kevään 2010 välisenä aikana. Aiempaan tutkimukseen, joka tehtiin pääkaupunkiseudulla, osallistui 855 oppilasta 13 koulusta. Kaikkiaan tutkimuksiin on siten osallistunut 1780 oppilasta 26 koulusta. Dosentti Camilla Kovero työskentelee pedagogiikan lehtorina Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksella.

Raportti Språk, identitet och skola, pdf

Lisätietoja:
Dosentti Camilla Kovero, puh. 040 848 8782,
Erityisasiantuntija Jan Hellgren, Opetushallitus, puh. 040 348 7424,

Ruotsinkielisten koulujen oppilaat elävät hyvin erilaisissa kieliympäristöissä. Määrärahaleikkausten ja uudelleenorganisointien uhka luo haasteita ruotsinkieliselle koulultoimelle samalla kun monikielisyys lisääntyy yhteiskunnassa ja kielipoliittinen ilmapiiri on melko tiukka.

Takaisin