Ammatillisen koulutuksen laadullinen ennakointi

OSENNA eli "Tulevaisuuden osaamistarpeiden laadullisen ennakoinnin" -projekti (1996-1999) toteutettiin Opetushallituksessa Euroopan sosiaalirahaston (ERS) ja opetusministeriön tuella työelämän edustajien tutkijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Ennakoinnin kehittämistyö jatkuu virkatyönä ja mahdollisina jatkoprojekteina.

Projektissa määriteltiin laadullisen ennakoinnin järjestelmä eli malli ja verkosto työelämän osaamistarpeiden muutosten analysoimiseksi eri ammattialoilla. Ennakointijärjestelmän avulla saadaan tietoa työelämän ja työn muutoksesta ammatillisen koulutuksen rakenteiden ja sisältöjen sekä opetussuunnitelmien kehittämiseksi. Työn tulokset näkyvät jatkossa tiivistetyssä muodossa opetussuunnitelmien ammattialakuvauksissa.

Projektissa testattiin laadullisen ennakoinnin mallia ja metodiikkaa neljällä alalla (elintarvike, hotelli- ja ravintola, rahoitus- ja vakuutus sekä talotekniikka), joista tuotettiin osaamistarveraportit. Yrityskyselyt teki Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Yritysten osaamistarpeita selvitettiin vuoteen 2004 mennessä yritysten menestymisen näkökulmasta.

Laadullista ennakointitietoa hyödyntävät opetus- ja työvoimahallinto, oppilaitokset, koulutuksen suunnittelijat ja järjestäjät sekä koulutukseen ja työhön neuvovat ja hakeutuvat. Tieto toimii pohjana ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskusteluille ja päätöksenteolle kansallisella tasolla ja oppilaitoksissa.

Opetushallituksessa hankkeesta vastasi ylitarkastaja Marja-Liisa Visanti.

Projektissa tuotettiin seuraavat julkaisut: 

Tulevaisuuden osaamistarpeiden laadullinen ennakointi OSENNA. Loppuraportti.
Visanti, Marja-Liisa, Opetushallitus 1999.

Osaamistarveraportit: Visanti Marja-Liisa (toim.):
Elintarvikeala (Osa II),
Hotelli- ja ravintola-ala (Osa III),
Rahoitus- ja vakuutusala (Osa IV),
Talotekniikka (Osa V)

Julkaisujen tilaus:

Sirkka-Liisa Salonen, puh. 040 348 7740, sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi (at) oph.fi
Julkaisut ovat maksuttomia.

Ennakoinnin tuloksia

Ennakointimallin prosessimainen kokonaisuus muotoutui OSENNAssa seuraavaksi:

 

Aluksi OSENNNAssa määriteltiin ennakoinnin tietotarpeet ja -lähteet sekä yhteistyöverkostot tiedon tuottamiseksi. Tausta-analyysien laatimisessa hyödynnettiin olemassa olevaa ja säännöllisesti koottavaa tietoa työmarkkinoiden, työllisyyden ja ammattien muutoksista.

Tulevaisuuden tutkimuskeskus teki yrityskyselyn työpaikkojen tulevaisuuden osaamistarpeiden kartoittamiseksi. Osaamistarpeita selvitettiin yleisen osaamisen, yleisen ammatillisen osaamisen ja ammattispesifisen osaamisen osalta nyt ja vuoteen 2004 mennessä. Muutoksia saatiin esiin kysymyksillä tehtävänimikkeiden ja tehtävien muuttumisesta, uusista tehtävänimikkeistä ja osaamisesta sekä toimialan suurimmista muutoksista ja haasteista.

Ennakointiprosessin lopuksi yrityskyselyn tuloksia suhteutettiin tausta-analyysiin ja suuriin kehityssuuntiin ja tulevaisuuskuviin ja kokoavan asiantuntijatyöskentelyn jälkeen laadittiin ns. osaamistarveraportit.

Osaamistarveraporttien kokonaisuus muotoutui seuraavaksi:

 

OSENNAn tuloksissa oli nähtävissä yleinen ammattitaitotason vaatimuksen nousu. Mitkään osaamistarpeet eivät sinänsä poistu, mutta niiden tärkeysjärjestys, organisointi, luonne ja keskinäinen painotus ovat muuttumassa. Osaamisen laadun (yleisosaamisen, moniosaamisen ja erityisosaamisen) vaatimus toimipaikan tulevalle menestymiselle nähtiin esimerkkialoilla erilailla. Yleis- ja moniosaamisen tarve painottui hotelli- ja ravintola-alalla ja talotekniikassa, kun taas erityisosaaminen painottui elintarvikealalla ja rahoitus- ja vakuutusalalla ennen moniosaamista.

Henkilökohtaisten ominaisuuksien ja taitojen sekä yleisen ammatillisen osaamisen merkitys korostui kaikissa ammattiryhmissä. Tekniset osaamisvaatimukset ovat edelleen tärkeitä, mutta ovat tavallaan jäämässä ajankohtaisten osaamistarpeiden varjoon. Parhaimmillaan henkilökohtaiset ominaisuudet ja taidot yhdistyvät vankkaan ammatilliseen moniosaamiseen.

Alojen erilaisuudesta huolimatta tulokset olivat samansuuntaisia ja esiin nousi mm. laatuosaamisen, asiakasosaamisen, tuloshakuisuuden, yhteistyötaitojen, ongelmanratkaisukyvyn, oma-aloitteisuuden, vastuunoton ja oman työn suunnittelun keskeinen merkitys alasta huolimatta.

Uuden teknologian, tietoverkkojen ja tietoteknisen osaamisen merkitys nousi esiin kaikissa ammattiryhmissä. Tuotteiden ja palveluiden tuntemista pidettiin kaikilla aloilla tärkeänä. Uusien tuotantomenetelmien tunteminen korostui talotekniikassa ja elintarvikealalla. Tuote- ja työturvallisuuden merkitys korostui elintarvikealalla, hotelli- ja ravintola-alalla sekä talotekniikassa. Ympäristöä säästävä toiminta painottui elintarvikealalla. Rahoitus- ja vakuutusalalla kansainvälistyminen ja sähköisen verkkokaupan sekä palvelumyynnin lisääntyminen muuttavat rajusti työn sisältöä ja osaamistarpeita.

Käytännön harjoittelua ja työpaikkojen arkeen ja kiireeseen sopeutumista pidettiin tärkeänä kaikilla aloilla sekä oman ammattitaidon jatkuvaa ylläpitämistä ja täydentämistä. On opittava oppimaan työntekoa uusiutuvilla välineillä ja uudella tavalla.

OSENNAn laadullisen ennakoinnin prosessimainen järjestelmä osoittautui käyttökelpoiseksi metodiseksi työkaluksi ja uutta tietoa saatiin esiin ammatillisesta muutoksesta. Osaamistarveraportin rakenne ja sisältö osoittautui onnistuneeksi. Osa tuloksista oli tiedossa, mutta ne varmensivat muutosten suuntaa ja metodiikan käyttökelpoisuutta. Jatkossa prosessia kehitetään asiantuntijakeskeisempään suuntaan ja ammattispesifin osaamisen kartoittamiseen. Keskeisiä tahoja osaamistarpeiden analysoinnissa ja ammattialakuvausten laatimisessa ovat koulutustoimikunnat ja opetussuunnitelmatyöryhmät opetussuunnitelmauudistuksen ajankohtaisuuden vuoksi.