Perusopetuksen järjestämistä ohjataan opetusta koskevan lainsäädännön, opetussuunnitelman valtakunnallisten perusteiden sekä paikallisen opetussuunnitelman avulla.

Valtakunnallisia säädöksiä ovat perusopetuslaki (628/1998 ja perusopetusasetus (852/1998) sekä valtioneuvoston asetus perusopetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (1435/2001). Ne sisältävät säännöksiä muun muassa opetuksen yleisistä tavoitteista, oppiaineista, opetuskielestä, opintosuoritusten arvioinnista, koulun työajoista ja muista opetuksen järjestämiseen liittyvistä periaatteista sekä oppilaan oikeuksista ja velvollisuuksista.

Koulun toiminnan kannalta keskeinen opetusta ohjaava normi ovat Opetushallituksen päättämät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Uusimmat perusteet ovat vuodelta 2004. Niissä määritellään kasvatus- ja opetustyön kannalta keskeiset asiat kuten perusopetuksen arvoperusta ja tehtävä sekä opetuksen rakenne, työtä ohjaavat oppimiskäsitykseen, oppimisympäristöön, toimintakulttuuriin ja työtapoihin liittyvät periaatteet, oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien tavoitteet ja keskeiset sisällöt, ja oppilaan ohjaukseen, tukemiseen ja arviointiin sekä oppilashuoltoon ja kodin ja koulun yhteistyöhön liittyvät toimintalinjat.

Paikallinen opetussuunnitelma laaditaan opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Sen laatimisesta vastaa opetuksen järjestäjä, joka on useimmiten kunta. Opetussuunnitelma on koulun kasvatus- ja opetustyön perusta. Jokaisella perusopetusta antavalla kunnalla ja koululla on oltava opetussuunnitelma. Oppilaalla on lain takaama oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja ohjausta koulun työpäivinä.

Opetussuunnitelmassa on tavallisesti kuntakohtainen osa, jota kunnan kaikki koulut noudattavat, sekä koulukohtaisia osia jotka koulut laativat itse. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun opetussuunnitelman laatimiseen ja kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaat voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Perusopetuslaki velvoittaa järjestämään opetuksen oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti yhteistyössä kotien kanssa.

Opetuksessa käytetään apuna oppikirjoja ja muuta oppimateriaalia, mutta paikallinen opetussuunnitelma ja sen pohjalta laadittu vuosisuunnitelma ovat ne asiakirjat, joihin koulun kasvatus ja opetus perustuu. Oppilaalla on lain takaama oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta koulun työpäivinä.

Paikallinen opetussuunnitelma on julkinen asiakirja, ja useimmilla kunnilla ja kouluilla on omat verkkosivut, joilta se on luettavissa. Koulut myös esittelevät omaa opetussuunnitelmaansa ja sen painotuksia esimerkiksi vanhempainilloissa.

Oppiaineet ja aihekokonaisuudet

Perusopetuslain mukaisia perusopetuksen oppimäärään kuuluvia kaikille opetettavia ns. yhteisiä aineita ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieras kieli, ympäristöoppi, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, liikunta, musiikki, kuvataide sekä käsityö ja kotitalous. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan ympäristöoppi, terveystieto, fysiikka, kemia, biologia ja maantieto muodostavat vuosiluokilla 1-4 oppiainekokonaisuuden nimeltä ympäristö- ja luonnontieto.

Oppilaalle tulee perusopetuslain mukaan antaa myös oppilaanohjausta. Lisäksi opetetaan valinnaisia aineita, joista päättää kunta tai koulu. Valinnaisten aineiden vähimmäismäärän määrittelee valtioneuvosto.

Peruskoulun opetussuunnitelmaan kuuluu myös aihekokonaisuuksia. Ne ovat kasvatus- ja opetustyötä eheyttäviä teemoja, jotka käsitellään eri oppiaineissa ja koulun muun toiminnan kuten aamunavausten, juhlien, opintokäyntien ja retkien ja kerhotoiminnan yhteydessä. Vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteiden mukaiset aihekokonaisuudet ovat

• Ihmisenä kasvaminen
• Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
• Viestintä ja mediataito
• Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
• Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
• Turvallisuus ja liikenne
• Ihminen ja teknologia

Siitä, miten opetukseen käytettävä tuntimäärä jaetaan eri oppiaineiden kesken, päättää valtioneuvosto (valtioneuvoston asetus1435/2001).  Koska asetus määrittelee vain yhteisten oppiaineiden ja valinnaisaineiden vähimmäistuntimäärän, voi eri aineiden tuntimäärä vaihdella jonkin verran kuntien ja koulujen kesken.  Opetustuntien määrä on tuntijaossa määritelty vuosiviikkotunteina (vvt). Yksi vuosiviikkotunti tarkoittaa 38 tuntia opetusta lukuvuoden aikana.