Opetushallitus on opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämä eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen kansallinen koordinaatiopiste. Koordinaatiopiste tukee ja ohjaa kansallisen tutkintojärjestelmän ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen välisiä suhteita yhdessä muiden kansallisten viranomaisten kanssa.

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 23.4.2008 suosituksen eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä (European Qualifications Framework, EQF) elinikäisen oppimisen edistämiseksi.

Viitekehyksen tarkoituksena on helpottaa eri maiden tutkintojen ja tutkintotasojen vertailua. Sen avulla pyritään edistämään kansalaisten liikkuvuutta ja elinikäistä oppimista.

Viitekehyksessä tutkinnot ja osaaminen on jaoteltu kahdeksalle viitetasolle. Viitekehys kattaa kaikki yleissivistävän, ammatillisen ja korkeakoulutuksen tutkinnot sekä jatko-opintojen tuottamat tutkinnot. Kullekin tasolle on kuvattu erikseen, mitä ko. tason saavuttanut tietää, ymmärtää ja pystyy tekemään. Oppimistulokset määritellään tietoina, taitoina ja pätevyytenä.

Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen avulla voidaan määrittää kansallisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmien keskinäisiä suhteita. Kukin Euroopan unionin jäsenmaa luokittelee kansalliset tutkintonsa eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen kahdeksalle tasolle käyttäen apuna kansallista tutkintojen viitekehystä tai kansallisen tutkintojärjestelmän tasoja.

Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys Suomessa

Kansallinen tutkintojen ja osaamisen viitekehys on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2013 alusta. Koko koulutusjärjestelmän kattava viitekehys parantaa suomalaisen tutkintojärjestelmän selkeyttä ja toimivuutta, lisää tutkintojen kansallista ja kansainvälistä läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta sekä edistää kansallista ja kansainvälistä liikkuvuutta. Hallitus antoi 3.5.2012 eduskunnalle esityksen laista tutkintojen ja muun osaamisen viitekehykseksi.

Viitekehyksessä Suomen kansalliseen koulutusjärjestelmään kuuluvat tutkinnot, oppimäärät ja muut laajat osaamiskokonaisuudet jaotellaan niiden edellyttämän osaamisen perusteella kahdeksalle vaativuustasolle. Vaativuustasojen kuvauksista sekä tutkintojen, oppimäärien ja muiden laajojen osaamiskokonaisuuksien sijoittumisesta niiden edellyttämän osaamisen perusteella eri vaativuustasoille ehdotetaan säädettäväksi myöhemmin valtioneuvoston asetuksella.

Viitekehys mahdollistaa suomalaisen koulutus- ja tutkintojärjestelmän sekä muun osaamisen kokonaisvaltaisen tarkastelun. Siinä kuvataan tutkintojen, oppimäärien ja muiden laajojen osaamiskokonaisuuksien edellyttämä osaaminen tietoina, taitoina ja pätevyyksinä sekä määrittelemällä niiden keskinäiset suhteet. Osaamisperusteisen tutkintojen kuvaustavan avulla halutaan tukea elinikäistä oppimista, parantaa työntekijöiden työllistymistä, lisätä liikkuvuutta ja kaventaa kuilua koulutuksen ja työelämän välillä.

Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys rakentuu eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) pohjalle.

Suomalaiset tutkinnot sijoittuvat esityksen mukaan seuraaville kansallisen viitekehyksen vaativuustasoille:
• perusopetuksen oppimäärän tuottama osaaminen tasolle 3
• ylioppilastutkinto ja lukion oppimäärä vaativuustasolle 4
• ammatilliset perustutkinnot ja ammattitutkinnot tasolle 4
• erikoisammattitutkinnot tasolle 5
• ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot tasolle 6
• ylemmät korkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tasolle 7
• yliopistojen tieteelliset, taiteelliset ja ammatilliset jatkotutkinnot, esim. lisensiaatin tutkinto ja tohtorin tutkinto tasolle 8