Ammatillisten oppilaitosten hyvinvointikäytännöissä suuria eroja
Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedote 21.8.2009
Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL, entinen Stakes) käynnistivät syksyllä 2006 yhteistyön, jonka tavoitteena on kehittää määräajoin toistuvaa tiedonkeruuta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Uusin raportti on ”Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa”.
Vajausta palvelujen saatavuudessa
Tulosten mukaan henkilöstön saatavuudessa ja mitoituksessa oli oppilaitosten välillä suuria alueellisia eroja sekä läänien välillä että läänien sisällä. Eniten työvoimavajausta oli lääkärin ja psykologin palveluissa. Käytännössä kaikissa oppilaitoksissa oli opiskeluterveydenhoitaja, mutta lääkärin ilmoitti 65 prosenttia. Terveydenhoitaja toimi opiskeluterveydenhuollossa keskimäärin 16,8 tuntia ja lääkäri 0,4 tuntia kuukaudessa sataa opiskelijaa kohti. Opiskeluterveydenhuollon oppaan henkilöstömitoitussuositukset jäivät toteutumatta suuressa osassa oppilaitoksia.
Noin 40 prosenttia oppilaitoksista vastasi, ettei heillä ole ollut lainkaan psykologitoimintaa. Oppilaitoksen sosiaalityö puuttui 19 prosentista oppilaitoksista. Opiskelijahuoltopalveluita oli vähiten saatavilla Oulun ja Lapin lääneissä.
Tulokset asettavat kyseenalaiseksi opiskelijahuollon palveluiden tasapuolisen saatavuuden asuinpaikasta riippumatta.
Toimintakäytännöissä eroja
Vain kymmenesosassa oppilaitoksista opiskelijoiden terveystarkastus toteutui opiskeluterveydenhuollon oppaan suositusten mukaisesti.
Kymmenesosa oppilaitoksista ilmoitti tupakoinnin olevan kiellettyä oppilaitoksessa. Joka kymmenes oppilaitos ilmoitti alle 18-vuotiaan tupakoinnista vanhemmille, suurin osa oppilaitoksista ilmoitti alkoholin tai huumeiden käytöstä vanhemmille. Alkoholin käyttöön liittyviä asioita käsiteltiin oppilaitoksissa usein rehtorin, opettajan tai ryhmänohjaajan johdolla ja keskusteluissa opiskelijaryhmien kanssa.
Eri kurinpitotoimenpiteiden käytöstä oli oppilaitoksilla parhaiten tiedossa kirjallisen varoituksen antaminen, asuntolasta erottaminen, määräaikainen erottaminen ja opiskeluoikeuden menettäminen.
Joka toisessa oppilaitoksessa tapaturmien ja onnettomuuksien seuranta oli kattavaa, mutta neljännes oppilaitoksista ei seurannut suunnitelmallisesti tapaturmia sen paremmin oppilaitoksessa, työssäoppimis- tai näyttöpaikassa kuin siirtymismatkoillakaan.
Opiskelijoiden osallistumismahdollisuudet oman toimintansa suunnitteluun vaihtelivat. Työssäoppimisen suunnittelussa tai retkien/opintomatkojen toteutuksessa opiskelijoiden rooli oli tärkeä, mutta opetussuunnitelmien laatimisessa ja päivittämisessä, järjestyssääntöjen uusimisessa sekä hyvinvointisuunnitelmien kehittämisessä opiskelijat olivat harvoin mukana.
Noin joka kolmannessa oppilaitoksessa on sekä fysikaalisia että biologisia altisteita, joita ei ole poistettu.
Päätösten pohjaksi tutkittua tietoa
Nyt tehdyn tutkimuksen perusteella saadaan näkyväksi ammatillisissa oppilaitoksissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tehty työ. Vertailukelpoisen seurannan perustaksi tarvitaan tietoa nykytilanteesta oppilaitostasolla. Tutkimuksen pohjalta voidaan päätellä, että vertailukelpoisen tiedon saaminen ammatillisista oppilaitoksista on vielä nykyisin melko työlästä. Oppilaitoksilla ja eri hallinnonaloilla on erilaisia käytäntöjä, jotka vaikeuttavat tiedonkeruuta ja tietojen käyttöä. Valtakunnallisesti on sovittava keskeiset oppilaitoksista yhdenmukaisesti kerättävät ydintiedot, joita seurataan systemaattisesti koulutuksen tilastoraporteissa.
| Kyseessä on esitutkimus, joka tehtiin posti- ja verkkokyselynä syksyllä 2008. Kyselyyn vastasi 84 % (N=192) ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen oppilaitoksista. Tutkimus kattoi seuraavat sisältöalueet: opiskelijahuoltopalvelut, opiskelijahuolto, opiskelijahuoltoryhmä, kiusaaminen, väkivalta ja häirintä, tapaturmat ja onnettomuudet, työolot, toimintakulttuuri, osallisuus, terveystieto, opintojen keskeyttämisen ehkäisy, ruokailu, asuntolatoiminta ja vapaa-ajan harrastustoiminta.
Tutkimuksen päätavoitteena oli testata vertailukelpoisen tiedon saamista oppilaitosten toiminnasta, tapahtumista, voimavaroista ja yhteisistä käytännöistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi oppilaitoksissa. Näin laajaa selvitystä ammatillisista oppilaitoksista ei ole aiemmin tehty. |
Lisätietoja:
Opetushallituksessa: Opetusneuvos Pirjo Väyrynen, p. 040 348 7125
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa: Tutkijat Kirsi Wiss, p. 020 6107705 ja Anne-Marie Rigoff, p. 020 6107704
Pirjo Väyrynen, Vesa Saaristo, Kirsi Wiss ja Anne-Marie Rigoff (toim.):
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa – perusraportti kyselystä vuonna 2008. Opetushallitus. Edita Prima Oy. Helsinki 2009.
Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteinen raportti nostaa esiin suuria eroja opiskelijahuollon palveluiden saatavuudessa ja oppilaitosten hyvinvointikäytännöissä.