Eurooppa-koulujen asema
Eurooppa-koulujen tarkoitus on edistää liikkuvuutta tarjoamalla koulutusta ensi sijassa Euroopan unioniin kuuluvien organisaatioiden henkilöstön lapsille. Eurooppa-koulujen hallinnosta vastaavat Euroopan unionin jäsenvaltiot ja Euroopan komissio yhdessä. Koulut ovat sijaintimaissaan osa julkista koulutusjärjestelmää.
Eurooppa-koulujen toiminta perustuu Luxemburgissa 12. huhtikuuta vuonna 1957 allekirjoitettuun Eurooppa-koulujen perussääntöön, jonka on ratifioinut 27 jäsenvaltiota (Katso Suomen säädöskokoelmat n:o 591/2004 ja 798/2004 laki 105/2004 ja asetus 106/2004). Suomi liittyi perussopimukseen vuonna 1995. Nykyinen perussääntö on vuodelta 1994.
Juridisesti Eurooppa-koulujärjestelmä perustuu siis jäsenvaltioiden ja muiden sopimusosapuolten solmimaan kansainväliseen sopimukseen eikä se siis ole muodollisesti osa EU-organisaatiota.
Eurooppa-koulujen juridisesta perustasta ja säädöksistä saa tarkempaa tietoa Eurooppa-koulujen keskustoimiston verkkosivulta
Eurooppa-koulujärjestelmän yleiset tavoitteet
Eurooppa-koulut
- tukevat lasten kulttuurisen indentiteetin vahvistumista ja samanaikaisesti edistävät yhteistä eurooppalaista identiteettiä ja kansalaisuutta
- tarjoavat oppilaille laajan ja korkealaatuisen yleissivistyksen esikoulusta ylioppilastutkintoon
- turvaavat oppilaille vahvan äidinkielen ja vieraiden kielten taidon
- korostavat opetuksessa eurooppalaista näkökulmaa ja globaaleja teemoja
Ajankohtaista
Eurooppa-koulujen johtokunta nimitti KT Kari Kivinen Eurooppa-koulujärjestelmän johtoon pääsihteeriksi 1.1.2012 alkaen. Edellinen pääsihteeri Renée Christmann siirtyi eläkkeelle vuoden 2012 alusta. Pääsihteerin toimikausi on 3 plus 3 vuotta. Kari Kivinen on toiminut vuoden 2011 alusta apulaispääsihteerinä, missä tehtävässä hän johti ja koordinoi koko järjestelmän pedagogista kehittämistä.
Kuva: Julie de Bellaing, etunimisukunimi (at) gmail.com
Kari Kivinen aloitti opettajan uransa Suomessa, mutta siirtyi melko nopeasti opettajaksi Luxemburgin Eurooppa-kouluun. Sen jälkeen Kivinen on toiminut Eurooppa-koulujärjestelmässä lähes kaikilla tasoilla mm. apulaisrehtorina, rehtorina ja apulaispääsihteerinä.
Jäsenvaltioiden ja komission edustajista koostuva johtokunta on kehittänyt Eurooppa-koulujen hallintoa ja rakenteita viime vuosina voimallisesti. Päätöksentekojärjestelmää on yksinkertaistettu, hallintoa kevennetty ja toimivaltaa siirretty koulutasolle. Eurooppa-koulujen ylioppilastutkinnon uudistaminen tulee olemaan opetuksen laadun kannalta merkittävin lähivuosien uudistushanke. Uusittu tutkintorakenne tulee voimaan keväällä 2014.
Eurooppa-koulujärjestelmään akkreditoidut koulut
Viime vuosien merkittävä poliittinen linjaus on ollut Eurooppa-koulujärjestelmän avaaminen kansallisille kouluille. Mahdollisuutta saada Eurooppa-koulujen opetussuunnitelman mukaista opetusta ja suorittaa sen päätteeksi Eurooppa-koulujen ylioppilastutkinto (European Baccalaureate) on haluttu tarjota laajemmin EU-jäsenvaltioissa. Tällä pyritään tukemaan perheiden liikkuvuutta ja tarjoamaan mahdollisuus koulun perustamiseen niille maille ja paikkakunnille, joilla sijaitsee isoja EU-virastoja. Eurooppa-koulujen johtokunta on hyväksynyt huhtikuussa 2005 kriteerit ja menettelytavat, joita noudattamalla jäsenvaltio voi hakea lupaa koulun perustamiseen.
Tyypin II koulujen akkreditoinnista lisää
Toistaiseksi on perustettu viisi ns. tyypin II koulua (Associated European Schools). Koulut sijaitsevat Italiassa (Parma), Irlannissa (Dunshaughlin), Kreikassa (Heraklion), Ranskassa (Manosque ja Strasbourg) ja Suomessa (Helsinki). Lukuisia lupaprosesseja on vireillä koulun perustamiseksi mm. Alankomaihin (Haag), Saksaan, Tanskaan ja Viroon. Helsingin Eurooppalaisesta koulusta lisätietoja