Hallinto, henkilöstö ja rahoitus
Hallinto ja henkilöstö
Eurooppa-koulujärjestelmää johtaa jäsenvaltioiden ja komission edustajista koostuva johtokunta, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Pääsihteeri käyttää johtokunnan valtuuksia silloin, kun johtokunta ei ole koolla. Johtokuntaa avustaa kaksi lautakuntaa, toinen opetusta koskevissa ja toinen hallinto- ja talousasioissa. Jäsenvaltioiden nimeämät tarkastajat vastaavat Eurooppa-koulujen opetuksen laadun varmistamisesta. Tarkastajat muodostavat myös opetuslautakunnan, joka päättää järjestelmän pedagogisesta kehittämisestä. Kukin jäsenvaltio nimeää tarkastajan erikseen esikoulu-alakoulua ja yläkoulu-lukiota varten. Kaikissa virallisissa toimielimissä on myös henkilöstön, oppilaiden ja vanhempainyhdistyksen edustus.
Eurooppa-koulujen keskitettyä hallintoa hoitaa Brysselissä sijaitseva keskustoimisto, jota johtaa pääsihteeri. Toimisto vastaa keskitetysti koko järjestelmän hallinnosta ja päätöksenteosta ja mm. keskitetysti talous- ja tietohallinnosta, henkilöstöhallinnosta, sisäisestä tarkastuksesta, EB-tutkinnon toimeenpanosta ja raportoinnista ja mm. pedagogista kehittämisestä. Toimisto avustaa johtokuntaa ja vastaa mm. johtokunnan ja sen alakomiteoiden sekä työryhmien tehtävien valmistelusta ja kokousten organisoinnista. Toimistossa on noin 30 työntekijää.
Eurooppa-koulut ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä. Kullakin koululla on oma johtokunta, jonka jäseniä ovat pääsihteeri, rehtori, komission edustaja sekä henkilöstön (4 jäsentä) ja vanhempainyhdistyksen edustajat. Kussakin koulussa on päärehtorin ohella kaksi apulaisrehtoria, toinen esikoulu-alakoulua ja toinen yläkoulu-lukiota varten.
Koulujen opetushenkilöstö jakaantuu ns. lähetettyihin opettajiin ja paikallisesti palkattuihin tuntiopettajiin. Tuntiopettajien osuus on keskimäärin 28 % opetushenkilöstöstä. Syksyllä 2011 Eurooppa-kouluissa oli yhteensä noin 1400 lähetettyä opettajaa ja noin 100 muuta opetushenkilöstöön kuuluvaa lähetettyä työntekijää (rehtorit, apulaisrehtorit, avustavat opettajat, opinto-ohjaajat ja kirjastonhoitajat). Suomalaisia lähetettyjä opettajia oli yhteensä 30. Opetushenkilöstön lisäksi kouluissa on hallinto- ja muita tukipalveluja varten paikalta palkattua henkilöstöä.
Suomalaisten opettajien rekrytointi
Päättäessään perustaa kieliosaston jäsenmaa sitoutuu samalla lähettämään päätoimisia luokanopettajia ja aineopettajia koulujen tarpeiden mukaan. Virkojen perustamisessa sovelletaan Eurooppa-kouluja koskevia yhtenäisiä oppilasmääräkriteereitä. Lähetetyt opettajat ovat työsuhteessa sekä lähettävään kansalliseen viranomaiseen että kyseiseen Eurooppa-kouluun. Lähetetyt suomalaiset opettajat ovatkin työsuhteessa Opetushallitukseen, joka vastaa suomalaisten opettajien rekrytoinnista. Suomalaisilla opettajilla on joko esikoulun opettajan, luokanopettajan tai aineenopettajan pätevyys. Lähetetyn opettajan työsuhde kestää pääsääntöisesti yhdeksän vuotta. Tämän lisäksi muissakin kouluissa, joissa on suomalaisia oppilaita, toimii tuntiopettajina äidinkielenopettajia, jotka koulu palkkaa suoraan paikallisesti. Tällä hetkellä sekä Bryssel II:n että Luxemburgin yläkoulu-lukion apulaisrehtorina toimii suomalainen lähetetty rehtori.
Rahoitus ja kustannukset
Eurooppa-koulujen toiminnan rahoituksesta vastaavat komissio ja jäsenmaat yhdessä. Jäsenmaiden rahoitus koostuu kunkin jäsenmaan lähettämilleen opettajille maksamista palkoista lakisääteisine sivukuluineen. Eurooppa-koulujen rahoitussäännön mukaan komissio kattaa käyttömenojen ja jäsenvaltioiden maksamien palkkojen ja Eurooppa-koulujen saamien muiden tulojen (lukukausimaksutulot ja muut tulot) välisen erotuksen. Komissiossa Eurooppa-kouluasioista vastaa henkilöstön ja hallinnon pääosasto. EU:n budjetin yleinen kehitys heijastuu myös komission Eurooppa-kouluille myöntämään rahoitukseen ja sitä kautta Eurooppa-koulujen toimintaedellytyksiin.
Eurooppa-koulujen kokonaismenot vuonna 2011 olivat noin 265,6 milj. euroa, josta komission osuus oli noin 58 % ja jäsenvaltioiden osuus noin 21 %. Lukukausimaksut ja muut oppilasmaksut kattoivat noin 6 % ja Euroopan Patenttivirasto (Münchenin koulu) noin 7 % käyttömenoista. Eurooppa-koulun sijaintimaa vastaa koulukiinteistön rakentamisesta ja kiinteistön perustamiskustannuksista. Oppilaskohtaiset kustannukset vuonna 2010 olivat keskimäärin 11 840 euroa.
Eurooppa-koulujen rahoitusrakenne ja kustannukset vuosina 2005–2010
Vanhempainyhdistykset
Jokaisella Eurooppa-koululla on oma vanhempainyhdistys. Koulujen vanhempainyhdistyksillä on kattojärjestö, joka valitsee edustajansa Eurooppa-koulujen virallisiin keskushallinnon päätöksentekoelimiin (johtokunta, lautakunnat). Vanhempainyhdistyksen edustaja osallistuu myös useimpien työryhmien työhön. Vanhempainyhdistyksillä on suuri merkitys ja rooli koulujen jokapäiväisissä toiminnoissa. Vanhemmat vastaavat monista tukipalveluista kuten kouluruokailusta, koulukuljetuksista ja koulun ulkopuolisesta toiminnasta (mm. kuoro ja orkesteri).