Opetus ja opetuksen organisointi

Eurooppa-koulujen opetus on organisoitu kahteen asteeseen: ala-asteeseen, jonka jakaantuu esikouluun ja alakouluun sekä yläaste-lukioon. Lapset aloittavat kaksivuotisen esikoulun sinä vuonna, jolloin he täyttävät neljä vuotta. Ala-asteen ensimmäisen luokan oppilaat aloittavat kuusivuotiaina. Ala-asteella on luokat 1–5, yläasteella luokat 1–5 ja lukiossa luokat 6–7.

Ala-asteella on luokanopettaja- ja yläaste-lukiossa aineenopettajajärjestelmä.

Eurooppa-kouluissa annetaan opetusta EU:n virallisilla kielillä. Opetus on organisoitu kieliosastoihin opetuskielen mukaan. Suomenkielinen kieliosasto toimii Brysselissä (Bryssel II) ja Luxemburgissa (Luxemburg I). Osa suomalaisista oppilaista käy koulua ruotsinkielisessä kieliosastossa äidinkielensä mukaisesti. Kouluissa, joissa ei ole suomenkielistä kieliosastoa, suomalaiset oppilaat opiskelevat muissa kieliosastoissa, useimmiten englannin, ranskan tai saksan kieliosastoissa.

Suomenkielisessä kieliosastossa esikoulun ja ala-asteen opetus on suomenkielistä paitsi vieraiden kielten ja Eurooppa-tuntien osalta. Äidinkieltä nimitetään L1-kieleksi. Yläasteella ja lukiossa osa oppiaineista opiskellaan kieliosaston kielellä (esim. suomalaisessa osastossa suomeksi). Näitä ovat  äidinkieli (L1) ja matematiikka sekä 1–3 luokilla luonnontutkimus (biologiaa, fysiikkaa ja kemiaa integroituina), 1–2 luokilla human science (historia ja maantieto integroituina), 4–7 luokilla biologia, fysiikka ja kemia erillisinä oppiaineina sekä 6–7 luokilla filosofia. Muut aineet opiskellaan sekaryhmissä oppilaan valitsemalla ns. ensimmäisellä vieraalla kielellä (L2), joka on joko englanti, saksa ja ranska. Ensimmäisen vieraan kielen opiskelu alkaa alakoulun 1. luokalta.

Eurooppa-koulussa oppilaalla on kaikilla asteilla oikeus oman äidinkielen opetukseen. Edellytyksenä on, että kieli on jokin virallisista EU-kielistä. Koulu pyrkii rakentamaan ja vahvistamaan oppilaiden kansallista ja kulttuurista identiteettiä takaamalla kansainvälisyyden rinnalla hyvät tiedot ja taidot omassa äidinkielessä ja kirjallisuudessa.

Opetussuunnitelmat

Kaikissa kouluissa noudatetaan Eurooppa-koulun omia opetussuunnitelmia, jotka ovat yhteisiä kaikille Eurooppa-kouluille ja poikkeavat kansallisista opetussuunnitelmista. Tarkastajat ovat vastuussa opetussuunnitelmien laadinnasta ja laadusta ja varmistavat, että Eurooppa-koulun opetussuunnitelmat täyttävät vähimmäiskriteerit kaikissa EU-maissa.

http://www.eursc.eu/index.php?id=163

Oppilasarviointi

Ala-asteella käytetään kaikissa oppiaineissa neliportaista arviointiasteikkoa opetussuunnitelmien osa-alueiden mukaisesti. Yläasteella ja lukiossa arvosteluasteikko on 1–10, jossa myös ala-arvoisia numeroita 1–5 käytetään yleisesti. Luokalle jääminen on yleisempää kuin Suomessa. Poissaoloihin suhtaudutaan ankarasti, samoin kotitehtävien laiminlyöntiin.

Ylioppilastutkinto (EB) ja tulokset keväällä 2011

Eurooppa-koulujen oma ylioppilastutkinto on nimeltään European Baccalaureate (EB), joka suoritetaan kaksivuotisen lukion päätteeksi. Tutkintoon osallistuminen edellyttää koko kaksivuotisen lukio-opetuksen (luokat 6-7) seuraamista. Tutkinto tuottaa Suomessa ja muissa EU-maissa samat oikeudet jatko-opintoihin kuin kansallinen ylioppilastutkintomme.

Tutkinto koostuu sekä suullisista (24 % lopullisesta arvosanasta) että kirjallisista kokeista (36 % lopullisesta arvosanasta). Lopulliseen todistusarvosanaan vaikuttaa myös 6. ja7. luokkien kouluarvostelu (40 %). Tutkinnon läpäiseminen edellyttää vähintään 60 pistettä 100:sta.

Äidinkieli, LII-kieli ja matematiikka ovat pakolliset kirjoitettavat aineet. Pakollisten aineiden lisäksi kirjoitetaan kaksi valinnaista ainetta. Kirjalliset kokeet (5 ainetta) ovat samat kaikissa kouluissa, suulliset koetehtävät (4 ainetta) laatii oma opettaja. Sekä kirjalliset että suulliset kokeet arvostelee opettajan lisäksi ulkopuolinen sensori.  Tutkinto suoritetaan kesä-heinäkuussa, ja kokelaat saavat ylioppilastutkintotodistukset heinäkuun 10. päivään mennessä.

Eurooppa-koulujen ylioppilastutkintoa uudistetaan lähivuosina johtokunnan tilaaman ulkoisen arvioinnin ja ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtajien suositusten pohjalta. Uudistuksista päättää Eurooppa-koulujen johtokunta, ja ne tulevat voimaan viimeistään kevään 2014 ylioppilastutkinnossa.

Lisätietoja EB-tutkinnosta Eurooppa-koulujen verkkosivulta

Ylioppilastutkintoon osallistuu vuosittain noin 1500 oppilasta. Vuonna 2011 kokeeseen osallistui 1476 oppilasta, joista suomalaisia oli 21. Läpäisyaste oli jälleen korkea (98 %). Suomalaiset oppilaat ovat saavuttaneet tutkinnossa vuodesta toiseen erittäin hyviä tuloksia. Suomalaisten läpäisyaste on yleensä ollut 100 %. Keväällä 2010 suomalaisten kieliosastojen tulokset olivat parhaat ja keväällä 2011 suomalaiset sijoittuivat kieliosastojen välisessä vertailussa toiseksi Ruotsin jälkeen.

Tutkinnon läpäisyaste kieliosastoittain vuonna 2011 

Keskimääräinen pistemäärä kieliosastoittain vuonna 2011

Helsingin Èurooppalaisen koulun oppilaat osallistuvat ylioppilastutkintoon ensimmäisen kerran keväällä 2013.  

Oppilaiden kokemuksia Eurooppa-koulusta

 ’Hyvä kielitaito on koulussamme tärkeä. Monet aineet opiskellaan jo yläasteella toisella kielellä eli englanniksi, ranskaksi tai saksaksi… Silti minulle on tärkeää, että voin opiskella Eurooppa-koulussa suuren osan aineistani omalla äidinkielelläni.’

’Koulussamme olet paljon tekemisissä ulkomaalaisten kanssa, saat paljon kavereita eri maista. Täällä opit paljon kieliä ja puhumaan niitä myös! Kieliä opettavat äidinkieliset puhujat.’

’Ekana en tajunnut enkusta yhtään mitään. Ku joku yritti kysyä jotain, en ymmärtänyt mitään. Mutta sitten mulle alettiin antaa tukiopetustunteja melkein joka päivä, ja se oli jotenkin tehokasta, koska sitten kun mä tulin yläasteelle, osasin puhua kaikkien kanssa kuin vettä vaan. Sain tosi kivoja kavereita. Ja yhden parhaankin.’

’Tämä koulu on aika vaativa ja oppilaita kai kasvatetaan enemmän eurooppalaiseen ja vähän ankarampaan tyyliin kuin Suomen kouluissa. Pidän siitä, että meidät kasvatetaan monikulttuurisiksi.’

’Opettajissa on suuria eroja edustavathan he suunnilleen kaikkia Euroopan maita. heillä on erilaiset opetustyylit. Suomalaiset ovat parhaita, muut tiukempia.’

Ala-asteella läksyjä saa aika vähä, mutta yläasteella enemmän. Yläasteelle mennään jo kuudennella luokalla. Silloin tuntee ittensä jotenkin epävalmiiks, mutta yläasteeseen tottuu äkkiä jaku oot ollut täällä kaksi viikkoa, se tuntuu ku olisit ollu jo ikuisuuden.’

’Koulupäivät ovat pidempiä kuin Suomessa ja kokeita on paljon. Vaatimustaso on ehkä myös tiukempi…’

’Täällä maanantai, tiistai ja torstai ovat semmosii pitkiä päiviä, eli koulua on kello neljään. Keskiviikkona ja perjantain ovat taas lyhyitä, silloin on koulua vain kello yhteen.’

’Koulussa oppilaat ovat paljon tekemisissä keskenään ja saat paljon kavereita muista maista. Täällä opit paljon kieliä ja myös puhumaan kieliä.

’Eurooppa-koulusta on hyvät mahdollisuudet mennä opiskelemaan ulkomaille! Koulu antaa mahdollisuuden kansainväliseen ja monikieliseen koulutukseen, sillä olemme tunnettuja Euroopassa.’

’Minulle Eurooppa-koulu tarkoittaa myös korkeampia tavoitteita tulevaisuuden suhteen, haluan pärjätä!’

’Koulussamme on superhauskat luokkaretket…’

Kirjoittajat ovat Luxemburgin ja Varesen (Italia) koulujen suomalaisia oppilaita eri luokilta