Aikuisten perusopetuksen alkuvaihe (APA) vankilassa

Puutteellisella koulutuksella on yhteys yhteiskunnasta syrjäytymiseen ja rikolliseen elämäntapaan. Rikosseuraamusviraston selvityksestä vuodelta 2007 ilmenee, että tutkimukseen osallistuneista vangeista noin 8 % on kokonaan ilman koulutusta tai heillä on peruskoulu kesken kun vastaava luku nuorilla aikuisilla on 1 %. Vastanneista vangeista vammaisten opiskelijoiden valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen oli osallistunut 11 %, kun vastaava luku kaikessa ammatillisessa peruskoulutuksessa vuosittain on keskimäärin 1 %.

Koulutus auttaa rikoksettomaan elämäntapaan

Vankeuden tavoitteena on lisätä vangin yksilöllisiä valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan ja estää rikosten tekeminen rangaistusaikana. Tässä koulutuksella voi olla merkittävä rooli. Rangaistuslaitoksissa voi osallistua perusopetuksessa tai lukiokoulutuksessa tahi suorittaa ammatillisia opintoja. Koulutuspolku voi kuitenkin katketa tai koulutukseen hakeutuminen ei ole realistinen vaihtoehto.  Peruskoulu on voinut keskeytyä jo alaluokille tai maahanmuuttajataustaisella vangilla koulukokemus voi puuttua lähes kokonaan. Koulumaiseen opetukseen osallistuminen voidaan kokea raskaaksi ja motivaatio hiipuu omien opiskelutaitojen osoittautuessa puutteellisiksi tai opiskeluvaihtoehto rangaistusajan toimintana torjutaan kokonaan.

Opiskelusuunnitelma rangaistusajan suunnitelman osaksi

Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opetussuunnitelman (ns. APA-opetus) mukaisilla joustavilla opetusjärjestelyillä voidaan parantaa vankien koulutusmahdollisuuksia. Henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan perustuvalla räätälöidyllä koulutuksella voidaan saada puuttuvat perusopetuksen tiedot sekä todistus suorituksista ja saavutetusta tietotasosta. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä opetuksen järjestäjien ja arviointiyksikön sekä sijoitusvankilan kesken.

Rangaistuslaitoksen arviointiyksikkö vastaa rangaistusprosessin johtamisesta ja arvioinnista, vangin terveyden ja työkyvyn arvioinnista, rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden määrittelystä ja tuomitun sijoittamisesta. Vangille tehdään  mm. riski- ja tarvearviointi, soveltuvuusselvitys ja näiden pohjalta yhteistyössä vangin kanssa rangaistusajan suunnitelma. Siinä määritellään vangille rangaistusaikana toteutettavat toimenpiteet ja päätetään, mihin toimintoihin hän osallistuu sekä vapauttamiseen liittyvät toimenpiteet. Vanki voi osallistua esim. päihde- tai sosiaaliseen kuntoutukseen, arkielämän taitoja harjaannuttavaan toimintaan, rikoksettomaan elämään valmentaviin ohjelmiin, valmentavaan työtoimintaan, luki-opetukseen, ammattiin valmentavaan, yleissivistävään tai ammatilliseen koulutukseen.   Päämääränä on, että rangaistusaikana vangin valmiudet rikoksettomaan elämäntapaan paranevat. .

Rangaistusajan suunnitelmaa laadittaessa arvioidaan mm. vangin elämäntilannetta ja rikolliseen käyttäytymiseen johtaneita tekijöitä. On tärkeää, että arviointiyksikkö tuntee  APA-opetuksen antamat mahdollisuudet joustavaan perusopetukseen ja osaa myös tarjota tätä mahdollisuutta vangille. Rangaistusajan suunnitelman laatiminen voidaan aloittaa jo tutkintavankeusaikana alioikeuden päätöksen jälkeen, mikäli tutkintavanki tähän suostuu. Tämä antaa mahdollisuuden aloittaa opiskelu nopeasti vankilaan tulon jälkeen. Tällöin myös lyhyen vankeusajan aikana voidaan parantaa esimerkiksi luku- ja kirjoitustaitoa ja saada siitä myös todistus. Sijoitusvankila, joka tarkentaa suunnitelman toteuttamisen yhteydessä keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi ja päättää vangin sijoittamisesta toimintoihin,  on tärkeä yhteistyökumppani, kun APA-opetuksen käytännön toteutusta suunnitellaan yksittäistä vankia varten.

Koska opetus perustuu henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan, tulee oppilaitoksen tai oppilaitoksien ja vankilan sopia siitä, miten ja ketkä osallistuvat sen laadintaan ja miten sen toteutumista seurataan.  Opiskelusuunnitelma on hyvä liittää osaksi rangaistusajan suunnitelmaa, jolloin se seuraa vankia myös hänen siirtyessään toiseen rangaistuslaitokseen. Vapautumisvaiheessa kirjoitetaan todistus suoritetuista opinnoista. Oppilaitosten, jotka antavat APA-opetusta rangaistuslaitoksessa, tulee päättää tästä opetussuunnitelmassaan.

APA valmentavan ja kuntouttavan toiminnan rinnalle pienissä yksiköissä

APA-opetuksen kohderyhmiä ovat peruskoulun päättötodistusta vailla olevat

• aikuiset maahanmuuttajat, joilla ei ole lainkaan yleissivistävää koulutusta tai se on hyvin  puutteellinen, 
• romanit, joilla on vakavia puutteita perustaidoissa tai vain vähän peruskouluopintoja sekä 
• muita aikuisia. joilla on vakavia puutteita perustaidoissa.

Mikäli vangilla todetaan vakavia puutteita perustaidoissa, hänet sijoitetaan usein valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjukseen. Tämän toiminnan rinnalla voitaisiin suorittaa APA-opintoja, mikäli ammatillista koulutusta ja yleissivistävää koulutusta järjestävät oppilaitokset toimivat yhteistyössä. Tällainen yhteistoiminta on tarpeen erityisesti pienemmissä vankiloissa tai silloin kun osastot ovat toisistaan eristettyjä, eikä suuria opiskelijaryhmiä saada kokoon esim. perusasteen opintoihin. Suurissa vankiloissa voidaan helpommin koota yhtenäinen ryhmä alkuvaiheen opintoihin.

Erityishuomio työtapoihin ja yhteistyöhön

Perusasteen alkuvaiheen opintojen kytkeminen osaksi muuta käytännön toimintaa on perusteltua myös siksi, että vangin valmius ja halukkuus koulumaiseen opiskeluun voi olla alhainen tai usko omaan oppimiskykyyn on vähäinen. Vanki tarvitsee kannustusta opiskeluun. Opetussuunnitelmassa mainitaan mm. seuraavia  vangeille sopivia joustavia työtapoja:

• aiemmin hankitun osaamisen hyödyntäminen,
• käytännön läheisyys,
• työ- ja opiskelumenetelmiin harjaannuttaminen,
• havainnollisuus,
• kokeellisuus ja elämyksellisyys,
• taiteellinen ilmaisu ja
• oman tekemisen yhdistäminen opetukseen.

Erityisesti opintojen alkuvaiheessa henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan kirjattuja tiedollisia ja taidollisia perusopetuksen tavoitteita voisi opiskella ja harjoitella osallistumalla valmentavaan ja kuntouttavaan toimintaan.   Ryhmän opettajan on tarpeen seurata opiskelijan edistymistä sekä arvioida yhteistyössä yleissivistävän oppilaitoksen opettajien kanssa opiskelijan edistymistä. Yleissivistävästä oppilaitoksesta opiskelijaa voitaisiin tukea myös samanaikaisesti aineenopettajan antamalla tukiopetuksella.  Jotta saumaton yhteistyö on mahdollista, on myös sovittava osapuolten kesken siitä, miten opetuksen kustannukset jaetaan.

Oma kulttuuri-identiteetti

APA-opiskelijat kuuluvat usein erilaisiin kieli- ja kulttuuriryhmiin, joille omat verkostot ja tukiryhmät ovat tärkeitä tukijoita. Yhteisöjen tukea tarvitaan vahvistamaan opiskelijan myönteistä ja samalla realistista identiteettiä oppijana sekä rakentamaan myönteisiä siteitä omaan kulttuuriryhmään. Oma yhteisö voi myös osallistua koulutuksen toteuttamiseen.

Opetussuunnitelman perusteiden luku 4.3. käsittelee kieli- ja kulttuuriryhmien opetusta. Romanien osalta todetaan muun muassa, että opetuksen tulee antaa mahdollisuus vahvistaa ja ilmaista omaa vähemmistöidentiteettiä. Käytännössä tämä voi olla romanikielen ja oman historian opiskelua. Romanikielen opetuksessa, joka voi olla osa APA-opetusta, voi hyödyntää lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa. Lisäksi opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että romanien kulttuurisidonnaiset yhteisölliset velvoitteet on hyvä ottaa huomioon henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laadittaessa.

Maahanmuuttajavangin moninkertainen muuri

Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden osalta opetussuunnitelmassa todetaan, että henkilökohtainen opiskelusuunnitelma voi olla osa kotoutumissuunnitelmaa. ”Opetuksen tulee tukea opiskelijan kasvamista suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön sekä opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.” Rikoksettomaan elämäntapaan sitouttamisessa ja suomalaisen yhteiskuntaan integroimisessa suomenkielen opinnoilla ja muilla perusopinnoilla on suuri merkitys. Opiskelijoiden omaehtoinen opintoihin hakeutuminen ei kuitenkaan aina ole itsestäänselvyys, vaikka edut olisivat ilmeiset. Odotettavissa oleva karkotus, vähäinen kokemus koulutuksesta, heikot tiedot suomalaisten työmarkkinoiden vaatimuksista tai kielimuuri voivat olla selittäviä tekijöitä.

Kielitaidon osalta tarvitaan tehokasta kieltenopetusta, jota tulisi vahvistaa esimerkiksi kuntouttavassa ja valmentavassa koulutuksessa ja muussa työtoiminnassa. Kielitaidon karttuessa perusopintojen osuutta voidaan lisätä ja näin kartuttaa mahdollisuuksia jatkaa opintoja ammatillisilla opinnoilla tai yleissivistävässä koulutuksessa. Myös maahanmuuttajaopiskelijan aiemmin hankittua tietämystä tulee hyödyntää opiskelusuunnitelman laadinnassa ja opetuksessa.

Oppi auttaa arjessa, todistus on koulutuspolun etappi

Opiskelun arvioinnissa aiemmin opitun tunnustaminen ja joustavat arviointimenetelmät ovat keskeinen toimintatapa. Opintojen tavoitteisiin kuuluvat arjessa selviämisen yleistiedot ja -taidot. Parantunut luku- ja kirjoitustaito ja suomenkielen osaaminen parantavat osaltaan arkiselviytymistä.  APA-opetuksessa luodaan myös muodolliset edellytykset perusasteen 7 - 9 vuosiluokkien oppimäärien suorittamiseen. Aikuisten perusasteen alkuvaiheen opetussuunnitelman perusteella opiskelija voi nyt saada tästä osaamisesta Opetushallituksen määräysten mukaisen todistuksen oppilaitoksesta, jolla on perusasteen todistuksenanto-oikeus.

Teksti: Päivikki Halla-aho | Oulun aikuislukio