Valmiiden arviointien raportit on julkaistu painettuina tai verkkojulkaisuina. Opetushallituksen tekemien oppimistulosten seuranta-arviointien tuloksia viime vuosina esitellään seuraavissa ryhmissä:
Äidinkieli ja kirjallisuus
Kielet
Matematiikka ja luonnontieteet
Muut oppiaineet ja aihekokonaisuudet
Tietoja ennen vuotta 2003 raportoitujen arviointien tuloksista on kohdassa Aikaisemmat arvioinnit.
Äidinkieli ja kirjallisuus
Sen edestään löytää
Perusopetuksen 9. luokilla järjestettiin äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seuranta-arviointi keväällä 2010. Raportti esittelee arvioinnin keskeiset tulokset.
Raporttia täydentää artikkelijulkaisu Miten peruskoululaiset kirjoittavat.
Miten peruskoululaiset kirjoittavat?
Artikkelijulkaisussa tutkijat ja opettajat erittelevät 9. luokan oppilaiden kirjoitustaitoja niiden pohtivien tekstien perusteella, joita kouluissa kirjoitettiin keväällä 2010.
On annettu hyviä numeroita.
Perusopetuksen 6. luokan suorittaneiden äidinkielen ja kirjalllisuuden oppimistulokset 2007
Tulokset syksyllä 2007 järjestetyssä arvioinnissa ovat samansuuntaiset kuin viime vuosina järjestetyissä äidinkielen oppimistulosten arvioinneissa: oppilaat hallitsevat lukemista ja tekstin vastaanottamisen taitoja keskimäärin paremmin kuin kirjoittamista tai kielentuntemusta ja oppiaineen peruskäsitteitä. Huomio kiinnittyy kirjoitustaitojen ja oppilasarvioinnin ongelmiin.
Luen, kirjoitan ja ratkaisen
Peruskoulun kolmasluokkalaisten oppimistulokset äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä matematiikassa 2005.
Opetushallituksen arvioinnin mukaan kolmasluokkalaiset tytöt osaavat äidinkieltä paremmin kuin pojat ja sukupuolten väliset erot ovat selviä erityisesti kirjoittamisessa. Matematiikassa tyttöjen ja poikien osaaminen on melko tasaista.
Peruskoululaisten äidinkielen taidot kansallisten arviointien 1999 - 2005 valossa
Oppimistuloksia vuosiluokilla 7 - 9 (tiivistelmiä)
Opetushallitus on arvioinut kansallisissa oppimistulosarvioinneissa viime vuosina monin tavoin oppilaiden lukemisen ja kirjoittamisen taitoja sekä muita keskeisiä äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelun osa-alueita. Viestintävalmiuksia ja verkkoviestinnän tuntemusta selvitettiin erikseen perusopetuksen päättövaiheessa vuonna 2003
Lukutaito (pdf)
Kirjoitustaidot (pdf)
Kielentuntemus (pdf)
Viestintävalmiudet (pdf)
Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten ja asenteiden muuttuminen perusopetuksen ylempien vuosiluokkien aikana
Oppimistulosten muutokset 7. - 9. luokilla 2002 - 2005
Opetushallitus on arvioinut äidinkielen ja kirjallisuuden osaamista ja oppilaiden asenteita oppiainetta kohtaan samoilta oppilailta 6. luokan jälkeen vuonna 2002 ja uudelleen perusopetuksen päättövaiheessa vuonna 2005. Kokeet sisälsivät monentyyppisiä tehtäviä lukemisen ja kirjallisuuden, sanaston, kielen ja peruskäsitteiden tuntemuksen sekä kirjoitustaitojen alalta.
Ei taito taakkana ole (tiivistelmä)
Perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 9. vuosiluokalla 2005
Peruskoulun päättövaiheen oppilaiden äidinkielen ja kirjallisuuden tietojen ja taitojen yleistaso on tytöillä keskimäärin tyydyttävä, pojilla kohtalainen. Koe sisälsi monentyyppisiä tehtäviä lukemisen ja kirjallisuuden, sanaston, kielen ja peruskäsitteiden tuntemuksen sekä kirjoitustaitojen alalta.
Millaisin äidinkielen tiedoin ja taidoin lähdetään lukioon ja ammatilliseen koulutukseen? (tiivistelmä)
Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi perusopetuksen päättövaiheessa 2003
Perusopetuksen päättövaiheen oppilaiden äidinkielen ja kirjallisuuden tietojen ja taitojen yleistaso oli keväällä 2003 keskimäärin tyydyttävä. Kokeen tietotehtävissä arvioitiin oppilaiden perustietoja monilla oppiaineen eri osa-alueilla. Kokeen toisessa osassa arvioitiin kirjoitustaitoa.
arviointiraportti
Perusopetuksen yhdeksäsluokkalaisten viestintävalmiuksien arviointi 2003 (tiivistelmä)
Oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2003
Arvioinnissa kerättiin tietoa viestintävalmiuksista monipuolisin kyselyin 111 koulusta. Erillisessä kokeessa mitattiin kirjallisen ja suullisen viestinnän taitoja. Raportissa käsitellään myös sitä, miten viestintäkasvatuksen opetus on toteutettu kouluissa ja millaiset käytännöt ovat edistäneet oppilaiden viestintävalmiuksia.
Kielet
Miten ruotsia osataan peruskoulussa? (tiivistelmä)
Perusopetuksen päättövaiheen ruotsin kielen B-oppimäärän oppimistulosten kansallinen arviointi 2008
Ruotsin kielen osaaminen peruskoulun päättövaiheessa jää kokonaisuutena tyydyttävälle eli enintään kouluarvosanan 7 tasolle. Oppilaista 61 % sijoittuu osaamisessaan arvosanojen 6 - 8 välille. Suorituksiensa perusteella arvosanan 8 tasolla on 21 % oppilaista, 52 % on tätä heikompia ja 27 % parempia.
Kahdeksan Euroopan maan englannin kielen oppimistulosten arviointi (tiivistelmä)
Oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2002
Suomi osallistui keväällä 2002 kansainväliseen englannin kielen oppimistulosten arviointiin, joka toteutettiin kaikkiaan kahdeksassa Euroopan unionin maassa. Mukana olivat Ranska, Espanja, Hollanti, Saksa, Ruotsi, Norja, Tanska ja Suomi. Opetushallitus on julkaissut erillisen raportin Suomen tuloksista sarjassaan Oppimistulosten arviointi 3/2003.
Matematiikka ja luonnontieteet
Onko laskutaito laskussa?
Opetushallitus järjesti matematiikan oppimistulosten seuranta-arvioinnin perusopetuksen 9. vuosiluokalla keväällä 2011. Koko maata edustavaan otokseen kuului 98 suomenkielistä ja 15 ruotsinkielistä koulua. Oppilaita otoksessa oli yhteensä 4 929. Ensimmäistä kertaa arviointiin osallistuivat myös matematiikkaa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan opiskelevat oppilaat.
Miten matematiikan taidot kehittyvät?
Matematiikan oppimistulokset peruskoulun viidennen vuosiluokan jälkeen vuonna 2008
Raportissa esitellään matematiikan oppimistuloksia ja asenteita ja niiden muuttumista kahden pitkittäismittauksen perusteella. Oppilaita seurattiin kolmen vuoden ajan kolmannelta viidennelle vuosiluokalle. Miten muuttui osaaminen? Miten menestyivät heikot oppilaat? Miten opettaja ja oppimateriaali olivat yhteydessä osaamisen ja sen muutokseen? Muun muassa näihin asioihin saadaan vastauksia ainutlaatuisella, laajalla oppilasaineistolla.
Matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi 6. vuosiluokalla vuonna 2007
Oppimistuloksia mitattiin kahdella eri kokeella, joissa oli päässälasku-, monivalinta- ja tuottamistehtäviä. Sisältöalueista hallittiin tietojen käsittelyä, tilastoja ja todennäköisyyttä paremmin kuin lukuja, laskutoimituksia ja algebraa.
Miksi jää sulaa?
Ympäristö- ja luonnontiedon oppimistulosten arviointi vuonna 2006
Ympäristö- ja luonnontiedon arviointi koostui asennekyselystä, yksilötehtävistä ja kokeellisista ryhmätehtävistä. Arviointi järjestettiin 5. vuosiluokan alussa.
Luen, kirjoitan ja ratkaisen - Peruskoulun kolmasluokkalaisten oppimistulokset äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä matematiikassa
Oppimistulokset 3. vuosiluokan alussa 2005
Arvioinnin mukaan matematiikassa tyttöjen ja poikien osaaminen on melko tasaista, kun taas äidinkielessä tytöt menestyvät poikia paremmin.
Perusopetuksen matematiikan kansalliset oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2004 (tiivistelmä)
Keväällä 2004 Opetushallitus arvioi neljännen kerran matematiikan oppimistuloksia perusopetuksen 9. vuosiluokalla. Matematiikan osa-alueista hallittiin parhaiten luvut ja laskutoimitukset, mutta geometriaa osattiin heikoimmin. Oppilaiden suorituserot olivat suuria funktioissa, algebrassa ja prosenttilaskuissa.
Neljä matematiikan arviointia
Yhteenveto perusopetuksen 9. vuosiluokan matematiikan kansallisista arvioinneista 1998, 2000, 2002 ja 2004 (tiivistelmä)
Muut oppiaineet ja aihekokonaisuudet
Aihekokonaisuuksien tavoitteiden toteutumisen seuranta-arviointi 2010
Opetushallitus toteutti vuonna 2010 seuranta-arvioinnin aihekokonaisuuksien tavoitteiden toteutumisesta. Arviointiin osallistui 113 koulua ja 8 448 oppilasta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) mainitut aihekokonaisuudet ovat: ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne sekä ihminen ja teknologia.
Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011
Perusopetuksen 9. luokilla järjestettiin historian ja yhteiskuntaopin oppimistulosten seuranta-arviointi ensimmäisen kerran keväällä 2011. Raportti esittelee seuranta-arvioinnin keskeiset tulokset sekä rehtoreilta, opettajilta ja oppilailta saatua tietoa.
Perusopetuksen musiikin, kuvataiteen ja käsityön oppimistulosten seuranta-arviointi 2010.
Opetushallitus järjesti musiikin, kuvataiteen ja käsityön oppimistulosten seuranta-arvioinnin perusopetuksen 9. vuosiluokalla keväällä 2010. Koko maan kouluja edustavaan otokseen kuului 4 792 oppilasta yhteensä 152 koulusta. Arvioinnin eri vaiheissa tehtiin monipuolisesti Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 mainittujen musiikin, kuvataiteen ja käsityön tavoitteiden saavuttamista arvioivia tehtäviä. Kaikissa kolmessa oppiaineessa oppilaat tekivät kynä- ja paperitehtäviä. Lisäksi koulut jaettiin kolmeen ryhmään, ja kussakin koulussa tehtiin joko musiikin, kuvataiteen tai käsityön syventäviä kynä- ja paperitehtäviä sekä tuottamistehtäviä, joissa arvioitiin oppilaiden osaamista kullekin oppiaineelle luontaisessa toiminnassa. Oppilaat vastasivat myös näitä oppiaineita koskeviin asennekyselyihin.
Arviointiin liittyivät myös taide- ja taitoaineiden opettajille ja koulujen rehtoreille suunnatut kyselyt.
Liikunnan oppimistulosten seuranta-arviointi perusopetuksessa 2010
Perusopetuksen 9. vuosiluokan liikunnan seuranta-arviointi toteutettiin keväällä 2010. Seuranta-arvioinnin kansallisesti edustavassa otoksessa oli mukana 51 koulua eri puolilta Suomea. Raportissa esitellään arvioinnin tuloksia, jotka kuvaavat yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden kuntoa, fyysistä aktiivisuutta ja koululiikunta-asenteita. Liikunnan opettajien ja koulujen rehtoreiden näkemykset täydentävät raportin kautta välittyvää kuvaa suomalaisesta koululiikunnasta. Nyt saatuja tuloksia verrataan vuoden 2003 tilanteeseen, jolloin aikaisempi liikunnan arviointi toteutettiin.
Liikunnan arviointi peruskoulussa 2003
Opetushallitus arvioi keväällä 2003 liikunnan oppimistuloksia perusopetuksen päättövaiheessa. Analyysi perustuu 9. luokalla suoritettujen kirjallisen kokeen ja kunto- ja liikehallintatestin tuloksiin sekä rehtoreille ja opettajille suunnatun kyselyn vastauksiin.
Perusopetuksen yhdeksäsluokkalaisten viestintävalmiuksien arviointi 2003 (tiivistelmä)
Arvioinnissa kerättiin tietoa viestintävalmiuksista monipuolisin kyselyin 111 koulusta. Erillisessä kokeessa mitattiin kirjallisen ja suullisen viestinnän taitoja. Raportissa käsitellään myös sitä, miten viestintäkasvatuksen opetus on toteutettu kouluissa ja millaiset käytännöt ovat edistäneet oppilaiden viestintävalmiuksia.
Yhdeksäsluokkalaisten oppimisasenteet myönteisiä
Oppimaan oppiminen yläasteella 2. Tilanne vuonna 2001 ja muutokset vuodesta 1997 (tiivistelmä)
Yhdeksäsluokkalaisten itseään, koulua ja oppimista koskevat uskomukset ovat pääosin myönteisiä. Heidän osaamisensa taso oli vuonna 2001 hieman korkeampi kuin vuonna 1997 vastaavaan arviointiin osallistuneiden yhdeksäsluokkalaisten.
Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen oppimaan oppimisvalmiuksien arvioinnista. Tutkimus tehtiin Opetushallituksen toimeksiannosta, ja siihen osallistui lähes 7 000 peruskoulunsa päättävää oppilasta.
Aikaisemmat arvioinnit
Miten äidinkieltä osataan 7. luokan alussa?
Perusopetuksen 6. vuosiluokan suorittaneiden äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 2002
Osaat lukea - miten osaat kirjoittaa? (tiivistelmä)
Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2002 (tiivistelmä)
Perusopetuksen päättövaiheen ruotsin kielen oppimistulosten kansallinen arviointi 2001 (tiivistelmä)
Lukion fysiikan ja kemian oppimistulosten arviointi 2001 ( tiivistelmä)