Megatrendianalyysin isänä pidetään John Naisbittiä (USA), jonka megatrendianalyysikirja (1982) on alan klassikko.
Megatrendi on yhteiskuntien rakenteita syvällisesti muuttava, usein globaali ilmiö. Se etenee suhteellisen autonomisesti ja sen perimmäisiä syitä on usein vaikea eritellä. Toimialojen, yritysten ja yksilöiden kannalta megatrendi on luonteeltaan vääjäämätön muutosvoima, jolla on merkittäviä vaikutuksia kansalliseen ja kansainväliseen talous- ja yhteiskuntajärjestelmään.
Megatrendien metsästys
Taulukkoon on listattu niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat trendin tai megatrendin tunnistamiseen ja näkökulman valintaan:
Taulukko. Megatrendien ja trendien tunnistamiseen vaikuttavia tekijöitä
Lisäksi tarkasteltavaksi pitäisi ottaa analyysin tilaajan tarpeet ja toiveet sekä tietysti sen selvittäminen, kenen tavoitteita tutkimus palvelee - kuka sitä käyttää ja mihin tarkoitukseen ja vastaako näkökulma näihin. Esimerkiksi maailman terveyskehityksen tai demografisten ilmiöiden näkökulmasta maailman kehitykseen vaikuttavat megatrendit ovat varmasti toiset kuin talouden päättäjien mielestä tai vaikkapa lapsen näkökulmasta. Megatrendien määrittämiseen vaikuttavat siten erilaiset tekijät määrittelijän omassa elämässä, siinä yhteiskunnallisessa tilanteessa, missä listauksia ja analyysejä kulloinkin tehdään ja mistä näkökulmasta kehityskulkuja tarkastellaan. Jos otetaan tarkasteluun esimerkiksi Eurooppaa muokkaava megatrendi väestön ikääntyminen, millaisia vaikutuksia tällä on? Yhdelle ilmiö näyttäytyy kasvavina hoivamarkkinoina, toiselle terveydenhuollon kriisinä, kolmannelle työvoimapulana, jne.
Taulukko. Megatrendejä ja niiden ilmenemismuotoja.
Kuten taulukosta voidaan havaita, monet megatrendit voidaan myös ymmärtää toistensa seurauksiksi ja toinen toisissaan sidoksissa oleviksi. Samaten joskus sellaiset ilmiöt, jotka voidaan ymmärtää megatrendeiksi yhdestä näkökulmasta katsoen eivät välttämättä (vielä) olekaan sellaisia, kun niitä tarkastellaan jostain toisesta näkökulmasta. Sen vuoksi vaikka megatrendit ovat hyviä työvälineitä tulevaisuudentutkimuksessa, olisi hyvä myös ymmärtää niiden muuttuva ja ei niin kovin selkeä luonne.
Esimerkkinä suomalaista yhteiskuntaa muovaavia megatrendejä (Hermesniemi 2002):
- Globaali integraatio
- Osaaminen työn muovaajana
- Ympäristötietoisuus
- Teknologian muutosvoimat
- Palveluyhteiskunnan murros
- Väestön ikääntyminen
Megatrendejä Mannermaan (2000) mukaan ovat mm.:
- Globalisoituminen: asenteet, markkinat, tuotantoprosessit, rahatalous
- Verkostoituminen: yritykset, hallinto, kansalaiset, reaaliaikaisuus
- Kestävä kehitys: ekologisesti ja sosiaalisesti
- Työn murros: teollisuusyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan
- Julkisen sektorin rooli: ohjaus, itsepalvelut, (perus)oikeuksien valvonta
- Väestön ikääntyminen: suuret ikäluokat, nuoret (sopeutuvat, syrjäytyvät)
- Kulttuurinen syrjäytyminen: mielisairaalat, vankilat, huumeet, kriminalisoituminen, uskonnolliset ääriliikkeet
- Teknologinen kehitys: tietoteknologia, uudet materiaalit, bioteknologia, energiateknologiat
Megatrendi itsessään on siis yleensä laaja ilmiökokonaisuus, jonka sisällä voi tunnistaa useita osailmiöitä. Seuraavaksi Mannermaan (2000) luonnehdinta siitä, millaisia osailmiöitä globalisoituminen sisältää:
- Pääomien ja rahoitusmarkkinoiden globalisoituminen: rahamarkkinoiden sääntelyn purku, kansainväliset pääomaliikkeet ja yritysvaltaukset
- Markkinoiden ja kilpailustrategioiden globalisoituminen: liiketoimintojen maailmanlaajuinen integroituminen, globaalit yritysverkostot ja globaalit tietoverkot
- Teknologian, tutkimus- ja kehitystyön sekä tiedonhankinnan globalisoituminen: informaatioteknologian kehitys ja globaalit tietoverkot
- Elämäntyylien ja kulutustapojen globalisoituminen: elämäntapojen ja kulutustottumuksien samankaltaistuminen; median vaikutukset; "kulttuuriteollisuus" ja "kulttuurihyödykkeet" sekä kulttuurihyödykkeiden kansainvälisen kaupan sääntely
- Sääntelyn ja hallinnan uudet instrumentit: kansallisten parlamenttien ja hallitusten muuttuvat tehtävät; uusien globaalien ja alueellisten hallinnan välineiden synty ja kehitys; uudet poliittisen yhdentymisen muodot
- Ajattelun, havaitsemistapojen ja tietoisuuden globalisoituminen: sosiaaliset ja kulttuuriset prosessit, "yksi yhteinen maailma"; globaalit alakulttuurit ja liikkeet; maailmankansalaisuus
- Ympäristöongelmien globalisoituminen: ilmastonmuutos, yläilmakehän otsonikato ja biodiversiteetin väheneminen
Yleisistä megatrendeistä voi sukeltaa hierarkkisesti yhä hienojakoisempiin tarkasteluihin. Äskeinen jaottelu globalisoitumisesta on vielä niin yleinen, että siitä on edettävä toimijan omassa tulevaisuusprojektissa ja konkreettista päätöksentekoa varten eriytyneempiin tarkasteluihin esim. mitä tarkoittavat sääntelyn ja hallinnan uudet instrumentit, millaisia ne ovat, millä tasolla tai tasoilla ne vaikuttavat, kuka ne valitsee, mitä se merkitsee meidän alamme tai oman yrityksemme kannalta.