10 Kriittinen tulevaisuudentutkimus ja CLA (Causal Layered Analysis)
Kaiken tieteellisen tutkimuksen tiedon intressit eli tutkimuksen takana olevat filosofiset motiivit tutkimukseen voidaan jakaa esimerkiksi neljään luokkaan: tekniseen, tulkitsevaan, kriittiseen ja intuitiiviseen lähestymistapaan. Teknisen eli instrumentaalisen intressin taustalla on pyrkimys selvittää ilmiöiden olemus (yleensä empiirisesti) sekä ratkaista niihin liittyviä ongelmia. Näkökulma korostaa havaintojen objektiivisuutta eikä kiinnitä huomiota arvokysymyksiin. Tulkitseva eli hermeneuttinen intressi lähestyy ilmiöitä - yleensä ihmisten käyttäytymistä ja valintoja - niiden monimuotoisuuden ja moniarvoisuuden ymmärtämisen kautta. Kriittisen eli emansipatorisen tiedon intressin tavoitteena on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen. Tähän päästään tuomalla esiin uusia näkökulmia ilmiöihin ja paljastamalla sitä kautta yhteiskunnassa vallitsevia piileviä tarpeita, arvoja ja valtasuhteita. Neljäs on intuitiivinen tiedon intressi, joka pohjautuu henkilökohtaisiin oivalluksiin ja ilmenee lähinnä luovan työn yhteydessä. (Futurix 2002; TVA 2003, 8.)
Kriittisen tulevaisuudentutkimuksen (critical futures research) syntymiseen on vaikuttanut tyytymättömyys perinteiseen tulevaisuudentutkimukseen. Sitä on moitittu mm. yhteiskunnassa vallitsevien ilmiöiden yksinkertaistamisesta ja pinnallisuudesta. Kriittisen oppisuunnan mielestä perinteisessä tieteen traditiossa jää ottamatta huomioon mm. ihmisten maailmankuvan (worldview) ja valta-asemien merkitys sekä ympäröivän kulttuurin syvempi ymmärtäminen. (Slaughter 2002, 11-13.)
Kriittisen tulevaisuudentutkimuksen tarkoituksena on
- pureutua nykyhetken ja tulevaisuuden havainnoinnissa yleensä taustalle jääviin tekijöihin: arvoihin, valtaintresseihin ja odotuksiin,
- pyrkiä paljastamaan ilmiöistä uusia merkityksiä irtautumalla sovinnaisista ja perinteisistä ajattelumalleista sekä
- vapautua tulevaisuutta koskevista tiedostamattomista uskomuksista ja ennakkokäsityksistä, jotka rajoittavat ajatteluamme ja toimintaamme ja sitä kautta päätöksentekoa (Slaughter Rubinin, 2003, mukaan).
Kriittinen tulevaisuudentutkimus ja sen tutkimusmenetelmät täydentävät tulevaisuudentutkimuksen tietopohjaa rakentamalla ns. tulevaisuuslukutaitoa (futures literacy) eli kykyä ymmärtää entistä useampia mahdollisia maailmoja (Slaughter 2002, 20-21). Slaughter ja Sohail Inayatullah ovat kehittäneet kriittisen tulevaisuudentutkimuksen metodologian nimeltään causal layered analysis (CLA). Se pyrkii syventämään ja laventamaan nykyhetkeä koskevaa tiedon hankintaa ja sitä kautta parantamaan tulevaisuustiedon laatua (Inayatullah 2003, 2-4; Slaughter 2002, 20-21).
CLA perustuu olettamukselle siitä, että on olemassa useita erilaisia tietämisen, ymmärtämisen ja havaitsemisen tasoja tai kerrostumia (layer), jotka kukin omalla tavallaan ilmaisevat sitoutumista erilaisiin arvoihin. Näihin kerrostumia voidaan selvittää ja kuvata erilaisilla tekniikoilla. Slaughterin (2002, 17-18) mukaan juuri tämä pintaa syvemmälle ulottuva tarkastelu tekee kriittisestä tutkimuksesta kriittistä. Näitä tasoja voi ja pitää tarkastella analyyttisesti, jotta arvotaustat paljastuvat ja jotta ilmiöihin voidaan ylipäätään vaikuttaa.
CLA:n tarkastelutasoja on neljä ja niitä voidaan soveltaa monenlaisten kohteiden analysoinnissa (Inayatullah 2003, 7-9; Rubin 2003)
- Litanialla tarkoitetaan CLA:ssa tarkasteltavan kohteen ilmeisintä ja näkyvintä tasoa. Litaniaa edustavat yksinkertaistetut, yleistävät ja usein populistiset väitteet, joiden ilmaisemisella on selvä hyötytarkoitus. Hyöty voi olla vaikkapa taloudellinen, kuten jonkin tuotteen myymisen edistäminen, tai poliittinen, kuten tehtyjen tai tulevien päätösten markkinointi kuulijakunnalle (äänestäjät, rahoittajat). Kohderyhmään vaikutetaan usein vetoamalla tunteisiin, esim. helposti herätettäviin pelkoihin tai toiveisiin.
- Sosiaalisten päätöksenteon syiden taso koostuu hyvin rationaalisesti perustelluista ajatusmalleista, joilla tuetaan käytännön ongelmien teknistä ratkaisemista. Perusteluissa korostuvat empiristiset syy-seuraus -suhteet ja niiden määrälliset mittarit. Tämän tason ilmaisut saattavat sisältää näennäistä lähdekriittisyyttä, kuitenkin ilman ongelma-alueen paradigman varsinaista kyseenalaistamista. CLA:n oletuksen mukaan vakuuttavat järkisyyt kätkevät alleen joukon vaiettuja tai tiedostamattomia, syvempiin arvoihin pohjautuvia syitä.
- Maailmankuvaa tarkastelevan tason kohteena on osoittaa nuo syvemmällä sijaitsevat arvopohjaiset syyt tehtyihin valintoihin. Ne ovat laajempia, vallitsevan yhteiskunnan kulttuuriin ja kieleen liittyviä malleja ja arvojärjestelmiä, kuten vaikkapa usko länsimaiseen demokratiaan. Maailmankuvan tasoiset ideologiset syyt ovat sekä yksilön että yhteisön kohdalla useimmiten ääneenlausumattomia ja kyseenalaistamattomia. Tarvittaessa ne on kuitenkin mahdollista ilmaista sanoin.
- Myytin eli metaforan taso merkitsee CLA:ssa ilmiötä, jota ei ilmaista sanallisesti (enintään sananlaskuina) vaan pikemminkin koetaan tunteina tai mielikuvina. Myytit ovat kansan tai kansanosan kollektiivisia oletuksia tai tuntemuksia ja niiden juuret ovat kaukana menneisyydessä, mm. eepoksissa ja uskonnollisissa taruissa. Myyttien taso peilaa ihmisen kokemaa asemaa suhteessa ympäristöönsä: luontoon, jumalolentoihin ja koko maailmankaikkeuteen. Myyttien tunnistaminen vaatii vallitsevan kulttuurin hyvää tuntemista.
Taulukkoon 1 on koottu CLA-tulkintatasoista kurssilla käytetty karkean tason esimerkkianalyysi tilanteessa, jossa uudelle teollisuusalueelle halutaan rakentaa metsän halki uusi tie.
Taulukko 1. Esimerkkejä CLA:n tarkastelutasoista (Rubin 2003)
| Litania | Päättäjä: ellei tietä rakenneta, alueen kehitys pysähtyy teollisuuden kuihtuessa ja seurauksena on taloudellinen katastrofi
Vastustaja: tien rakentaminen hävittää suojeltavan eläinlajin kotimetsän ja eläimen itsensä |
| Sosiaalinen perustelu | Päättäjä: teollisuus tuottaa yhteisöön hyvinvointia ja tehdas tarvitsee tien menestyäkseen. Tietä on laskettu käytettävän n kpl kulkuneuvoja vuorokaudessa ja sen rakentamiseen on rahaa. Tie on siis rakennettava.
Vastustaja: tie tuhoaa n kpl suojeltavia eläimiä vuodessa. Tehokas vastustusstrategia voi estää rakentamisen. Tien rakentaminen on estettävä kokoamalla ihmisiä vastustamaan sitä. |
| Maailmankuva ja sen sisältämät arvot | Päättäjä uskoo teollistumisen olevan hyvästä, koska se lisää työpaikkoja ja elintasoa. Talouen tilan mittaamiseen on olemassa luotettavia mittareita. Ihmisen hyvinvointi riippuu taloudellisista tekijöistä.
Vastustaja uskoo laskelmiin eläinten tuhosta. Demokraattisessa maassa päätöksiin voi ja pitää vaikuttaa osoittamalla mieltään. |
| Myytti | (päättäjä ja vastustaja jakavat samat myytit)
Myytti uhraamisesta: vastineeksi hyvästä on annettava jotain takaisin (uhrina voi olla sekä tehdäs että eläin).
Myytti sankaruudesta: taistelu hyvän puolesta vihaista vastustajaa vastaan on sankarillista (sankarin roolissa voi olla sekä päättäjä että vastustaja). |
CLA auttaa luomaan rikkaampia skenaarioita, ohjaa keskustelemaan yhteiskunnassa pintaa syvemmällä vallitsevista valta- ja rooliasetelmista sekä auttaa tuottamaan paremmin hyödynnettävää tietoa vaihtoehtoisten tulevaisuuksien luomiseksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi (Inayatullah 2003, 2).
CLA:ta voi hyödyntää sekä tulevaisuustyöpajojen työvälineenä että teoreettisen tutkimuksen viitekehyksenä. Sitä hyödynnetäänkin usein nimenomaan sosiaalisen muutoksen aikaansaamiseksi ja useimmiten ryhmätyöskentelyssä. Sitä voidaan käyttää myös skenaariotyöskentelyn tukena, eräänlaisena skenaarioiden laadunvarmistuksena kun halutaan tarkistaa, ovatko skenaariot kyllin todellisia, syviä.