Plussat - Numeerista tietoa voidaan käsitellä johdonmukaisesti ja sitä voidaan päivittää, lukuja voidaan yhdistää ja vertailla, trendejä voidaan ekstrapoloida. Auttaa tarkistamaan ennusteiden johdonmukaisuutta
- Määrällinen aineisto mahdollistaa ilmiöiden laajuuden vertailun erilaisissa olosuhteissa. Tilastotiedot voivat tarjota tietoa ja näin mahdollistavat esimerkiksi vahvistamaan tai kumoamaan joidenkin väitteiden paikkansapitävyyden. Tilastolliset indikaattorit ovat kuitenkin siinä mielessä yksipuolisia, että ne kertovat vain ilmiön mitattavissa olevasta osasta, vaikka muut tekijät saattavat olla yhtä tärkeitä tai jopa tärkeämpiä. Tilastollinen aineisto voi silti ohjata dokumentoimaan ja ymmärtämään ongelmien syvyyttä ja laajuutta, kun vaihtoehtona voisi olla tukeutuminen pelkkiin olettamuksiin.
- Tuloksia voidaan esittää taulukkoina, käyrinä ja kaavioina, jotka voivat usein kertoa paljon tutkittavasta aiheesta. Tutkijatkin oivaltavat toisinaan uusia asioita, kun tieto visualisoidaan tällä tavoin.
| Miinukset - Joitakin asioita on vaikea esittää numeerisesti
- Ilmiön määrällisten osien ei pidä tulkita kuvaavan koko ilmiötä. Numeerinen tieto vaikuttaa "objektiiviselta", vaikka kyse olisi ennusteista tai vain valistuneista arvauksista.
- Kaikki eivät luota tilastoihin tai pitävät niitä ainakin osin harhaanjohtavina. Varmasti on olemassa tilastoja, jotka perustuvat epätarkoituksenmukaiseen otoksen, joissa käytetään puutteellisia kuvaajia ja joita tulkitaan virheellisesti tai käytetään valikoivasti. Tässä kohtaa korostuu tilastojen luotettavuus, tutkijan oma etiikka ja avoimuus tutkimuksen teossa.
- Tilastot ovat liian harvoin ajan tasalla ja säilyttääkseen eri ajankohtien välisen vertailtavuuden tilastojen tuottajat eivät halua muuttaa indikaattoreitaan tai aikasarjojaan kovin usein. Tästä seuraa, että orastavia ilmiöitä ei tilastoista löydy.
- Joskus esim. hallinnolliset ratkaisut saattavat johtaa keskenään yhteismitattomiin tietoihin, jolloin aikasarjaa ei pystytä rakentamaan
|