Sanalle Mitenna on muodostunut kolme hieman erilaista, toisiinsa kytkeytyvää merkitystä:
- Mitenna-projekti. Opetushallituksessa vuosina 1996 - 1999 toteutettu ESR-rahoitteinen ennakointiprojekti, jossa mm. kehitettiin työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointia palveleva laskentamalli, tuotettiin vuoteen 2010 ulottuvat ammattiryhmäkohtaiset uuden työvoima tarve-ennusteet sekä ennakoitiin opintoala- ja -astekohtaisesti koulutustarpeita vuoteen 2005. Julkaisuna hanke tuotti mm. loppuraportin "Ammatillinen koulutus 2010"
- Mitenna-laskentamalli. Mitenna-projektissa tuotettu laskentamalli, jota käytetään asiantuntijatyöskentelyn apuna uuden työvoiman tarpeita ja siihen pohjautuvia koulutustarpeita ennakoitaessa. Laskentamallin toimintaperiaate pohjautuu työvoimamenetelmään. Mitenna-laskentamallilla voidaan tuottaa vaihtoehtoisia ennusteita ja sitä voidaan käyttää niin valtakunnallisten kuin alueellistenkin ennakointitietojen tuottamiseen. Laskentamalli on Windows-sovellus, joka tuottaa tekemänsä laskentaprosessin lopputuloksena Excel-taulukoita
- Mitenna-malli. Termiä käytetään joskus kuvaamaan koko asiantuntijatyöskentelynä toteutettavaa koulutustarpeiden ennakointiprosessia, jossa käytetään apuna Mitenna-laskentamallia.
Tässä yhteydessä Mitenna-malli esitellään melko lailla pelkistäen. Yksityiskohtaisempaa tietoa laskentamallista ja menetelmästä saa esimerkiksi Mitenna-projketissa tuotetusta julkaisusta ”Ammatillinen koulutus 2010. Työvoiman tarve vuonna 2010 ja ammatillisen koulutuksen mitoitus”.
3.1.1 Laskenta ja analyysit
Mitenna- mallissa lähtökohtana ovat toimialaennusteet. Tausta-aineistona käytetään tilastotietoja sekä erilaisia ammatti- ja osaamistarpeiden muutoksia ennakoivia tutkimuksia ja selvityksiä. Tämän jälkeen tuotetaan laskentamallin avulla laskelmia työvoiman kysynnän muutoksista, työvoimapoistumista, koulutuksen aloittajatarpeista, suoritettavista tutkinnoista ja koulutetun työvoiman tarjonnasta. Tulosten analyysin jälkeen voidaan muuttaa mallin laskentaparametreja tai tehtyjä ennusteita ja tehdä tarkentavia tai vaihtoehtoisia laskelmia. Analysoinnin ja tulkinnan kautta laskennalliset tulokset muutetaan ammatillisen koulutustarpeen ennakointitiedoksi.
Tutkimuksiin ja selvityksiin perustuvien tulevaisuusnäkemysten sekä tilastoihin perustuvien lähtötietojen avulla tehdään siis laskennat ja analyysit, joiden lopputuloksena saadaan ennakointitietoa mm. työvoima- ja koulutustarpeista.
Mitennassa käytetty menetelmä koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen keskittyy työelämän tarpeisiin ja siihen perustuvaan uuden työvoiman kysyntään. Menetelmän toinen osa käsittää työvoiman tarjonnan. Lopuksi työvoiman kysyntä ja tarjonta sovitetaan yhteen ja näin päästään koulutetun työvoiman tarve-ennusteisiin.
3.1.2 Työvoiman kysyntä
Mitenna- mallissa työelämän koulutustarpeen lähtökohtana on toimialoittainen työvoiman kysyntäennuste. Tähänastisissa Mitennalla tehdyissä ennakoinneissa on käytetty lähtötietoina työministeriön PT-mallilla laadittuja toimialaennusteita, jotka perustuvat laajapohjaisen työryhmän työhön. (Ks. esim. Työvoima 2020 –loppuraportti, pdf)
Seuraavaksi ennakoidaan kunkin toimialan tuleva ammattirakenne. Se tehdään tarkastelemalla nykyistä ammattirakennetta, rakenteessa aiemmin tapahtuneita muutoksia ja ennakoimalla ammattirakenteiden tulevaa kehitystä. Apuna käytetään kansainvälisiä ja muita ammattirakenteen vertailuja ja ennusteita, tutkimustietoa ja eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä muutoksista. Nykyisen ja ennakoidun ammattirakenteen erotuksena saadaan ammattirakenteen muutos ennustejaksolla.
Ammattirakenteen muutosennusteiden rinnalla selvitetään työvoiman poistuma eli eri ammattiryhmissä niiden osuus, jotka vanhuuseläkkeen, työkyvyttömyyden tai kuoleman vuoksi siirtyvät pysyvästi pois työvoimasta. Poistumatieto koostuu siis ikäpoistumasta ja muusta pysyväispoistumasta.
Laskemalla yhteen ammattirakenteen muutos ja poistuma saadaan uuden työvoiman kokonaiskysyntä ennustejaksolla. Se tarkoittaa, kuinka paljon uutta työvoimaa työelämän arvioidaan tarvitsevan ammattiryhmittäin ennustejaksolla. Työvoimapoistuman merkitys on hallitseva, noin 70–90 % lasketusta kokonaistarpeesta.
Työelämää koskevat ammattiryhmittäiset ennusteet ja muutostiedot muutetaan opintoalaluokituksen mukaisiksi ennustetiedoiksi käyttämällä sitä varten rakennettua ammattiryhmien ja koulutuksen vastaavuusavainta. Vastaavuusavain muodostetaan siten, että kunkin ammattiryhmän osalta arvioidaan, millä eri koulutuksilla voidaan saavuttaa tässä ammattiryhmässä tarvittava ammatillinen osaaminen. Tämä perustuu näkemykseen kunkin ammattiryhmän tulevasta työvoima- ja koulutustarpeesta. Avaimen rakentamisen taustatietona käytetään toteutuneita historiatietoja sekä niiden pohjalta ammattiryhmien ja koulutusten ristiintaulukointia.
3.1.3 Työvoiman tarjonta
Suurin osa uuden työvoiman tarjonnasta tulee uusista nuorisoikäluokista, mutta myös työtön työvoima tuo oman lisänsä tarjontaan. Lisäksi työvoiman tarjontaan vaikuttavat työvoimaosuudet eli se, kuinka suuri osuus työikäisestä väestöstä kuuluu työvoimaan.
Työttömien työvoimatarjontana laskelmissa otetaan huomioon lähtövuoden työttömien määrä, josta on vähennetty poistuma. Sen lisäksi työvoimatarjontaa laskettaessa on otettu huomioon työttömien jäljellä oleva työssäoloaika sekä työttömyyden kesto ja työttömien koulutuksen taso.
3.1.4 Työelämän koulutustarpeiden ja aloittajatarpeen yhteensovittaminen
Edellä kuvatulla työvoimamenetelmällä arvioidaan se, kuinka paljon ja millä tavalla koulutettua työvoimaa työelämän oletetaan tarvitsevan ennustejakson aikana (uuden työvoiman kokonaiskysyntä) ja kuinka paljon aloittajia eri opintoaloilla ja koulutusasteilla tulisi olla, jotta tuo määrällinen koulutustarve tyydytettäisiin (työelämän koulutustarve).
Seuraavaksi johdetaan nuorten opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen aloittajien kokonaistarve nuorisoikäluokkien kokoennusteen perusteella. Työelämän koulutustarve ja nuorten aloittajatarpeet on johdettu eri lähtökohdista. Seuraavaksi nämä tulokset on sovitettava yhteen.
Nuorten ammatillisesti eriytyneen koulutuksen aloittajien kokonaismäärä jaetaan koulutuksen eri opintoaloille ja koulutusasteille tämän uuden työelämän koulutustarpeen rakenteen mukaisessa suhteessa.
3.1.5 Esimerkkejä Mitenna-mallin avulla tehdyistä ennakointiselvityksistä
- Ammatillisen koulutuksen määrällinen ennakointiOpetushallituksen Internetsivuilla. Sivuilla mm. tarkempi kuvaus julkaisussa "Koulutus ja työvoiman kysyntä 2015. Valtakunnallisia ja alueellisia laskelmia" (Ilpo Hanhijoki, Seppo Kantola, Mervi Karikorpi, Jukka Katajisto, Matti Kimari, Hannele Savioja. Opetushallitus 2004.) käytetyistä laskentaperusteista ja -prosessista.
- Yllämainitussa julkaisussa esitettyjä ennakointituloksia, kuten toimiala-, ammattirakenne-, työvoima- ja poistumaennusteita löytyy Enstin Ennusteet ja tilastot -osiosta.
- Pohjois-Savon ammatillinen koulutus 2010 (2002), lyhyt kuvaus ja julkaisun tilaustiedot.
- Erillisselvitykset Graafisen alan ja viestintäalan koulutustarve sekä Matkailualan koulutustarve (2000)
- Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen ennakointitoimikunnan mietintö (2001, pdf))
- Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2003 – 2008 (2004, pdf - käytettiin tausta-aineistona Mitennalla laadittuja ennusteita)
- Tutustu myös ENSTI:ssä esitettyyn Suomen ennakointijärjestelmän kuvaukseen, jossa myös hyödynnetään työvoimamenetelmää ja Mitenna-mallia.