Koulutusjärjestelmän vahvuudet

Suomalainen koulutusjärjestelmä tarjoaa tasavertaiset koulutusmahdollisuudet kaikille riippumatta asuinpaikasta, sukupuolesta, taloudellisesta tilanteesta tai kieli- ja kulttuuritaustasta.

Tähän tavoitteeseen liittyen pidetään huolta koulutuksen saavutettavuudesta maan kaikissa osissa. Suomessa ei myöskään ole erilaisia koulutuspalveluja eri sukupuolille eli ei tyttö- ja poikakouluja. Perusopetus on kokonaan maksutonta (opetus, oppimateriaalit, kouluruokailu, terveydenhoito, hammashoito, koulumatkat).

Perusopetus on koko ikäluokalle tarkoitettuyhtenäinen, yhdeksänvuotinen kokonaisuus. Koulut eivät valikoi oppilaitaan, vaan jokaiselle oppilaalle on turvattu pääsy oman oppilaaksiottoalueen kouluun. Myös kaikkein vaikeimmin kehitysvammaiset lapset kuuluvat yhteisen perusopetuksen piiriin.

Koulutusjärjestelmä on joustava, ja hallinto perustuu vahvaan delegointiin ja tuen antamiseen. Ohjaus tapahtuu laissa, asetuksessa ja opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden kautta. Vastuu koulutuksen järjestämisestä ja tavoitteiden toteuttamisesta on kunnilla.

Toiminnan kaikilla tasoilla on tunnusomaista vuorovaikutteisuus ja kumppanuuksien rakentaminen. Yhteistyötä koulun kehittämiseksi tehdään hallinnon eri tasojen välillä, koulujen kesken sekä koulun ja yhteiskunnan muiden toimijoiden kesken. Suomessa kouluviranomaiset tekevät paljon yhteistyötä myös opettaja-, aine- ja rehtorijärjestöjen kanssa. Tällä tavoin on saatu kehittämistoimenpiteisiin vahva tuki.

Oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin yksilölliseen tukemiseen kiinnitetään paljon huomiota ja siihen liittyvä ohjeistus on kirjattu valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin. Jokaista oppilasta tuetaan onnistumaan opinnoissaan. Luokan kertaa vain 2 % oppilaista. Kertaaminen tapahtuu pääsääntöisesti ensimmäisen tai toisen kouluvuoden aikana. Vain 0,5 % oppilaista jää kokonaan vaille perusopetuksen päättötodistusta. Yli 96 % perusopetuksen päättävistä jatkaa opintojaan toisen asteen koulutuksessa.

Sekä koulujen oppimistulosten että oppilaiden arviointi on luonteeltaan kannustavaa ja tukevaa. Tavoitteena on tuottaa informaatiota, joka auttaa sekä kouluja että oppilaita kehittymään. Käytössä ei ole valtakunnallisia oppimistulosten testauksia eikä koulujen paremmuuslistoja. Oppilaita ja kouluja ei vertailla keskenään. Kansallinen oppimistulosten arviointi tehdään otospohjaisena ja arvioinnin keskeinen tehtävä on osoittaa kehittämistä vaativia kohtia eri oppiaineissa, oppilasarvioinnissa ja koko koulujärjestelmässä.

Opettajat kaikilla kouluasteilla ovat hyvin koulutettuja ja työhönsä vahvasti sitoutuneita. Kaikilta opettajilta edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, ja opettajien peruskoulutukseen sisältyy käytännön opetusharjoittelua. Opettajan ammatti on Suomessa arvostettu ja suosittu, joten opiskelijoiksi voidaan valita nuorten parhaimmistoa. Opettajalla on työssään itsenäinen asema.

Koulutyön ja opetuksen järjestämistä ohjaa oppimiskäsitys, jonka mukaan oppilaiden oma aktiivisuus ja vuorovaikutus opettajan, toisten oppilaiden ja oppimisympäristön kanssa on tärkeätä. Oppilas käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa tietoa aiempien tietorakenteidensa pohjalta.

Suomi on erittäin koulutusmyönteinen yhteiskunta. Lähes kolme neljäsosaa 25–64-vuotiaista on suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon, ja kolmanneksella (EU:n korkein osuus) on korkea-asteen koulutus. Peruskoulun suorittaminen on edellytys jatkotutkinnoille.